— Meitä sanottaisiin taikauskoisiksi, jos emme matkustaisi sitä linjaa, jolle olemme matkalipun ostaneet, huomauttaa Saarela päättävästi. — Jätetään tuo juttu sikseen.
— No jätetään. Mutta jos jotakin tapahtuu, niin muistakaa tätä keskusteluamme Itämerellä, sanoo Laurila.
* * * * *
On iltapäivä. Kööpenhaminan kirkontornien piirteet näkyvät etäältä.
Kansi on täynnä matkustajia. Kaikki näyttävät olevan iloisella tuulella.
Laurila ja Saarela ovat taas juttusilla.
— Kyllä kai noustaan maihin Kööpenhaminassa, sanoo Laurila toverilleen.
— Noustaan vaan. Ennätämme laivan satamassa ollessa hiukan tutustua sen nähtävyyksiin.
Ollaan jo hyvin lähellä Kööpenhaminaa. Laivamiehet ovat valmiina rantaanlaskemistoimissa.
— Lieneekö tuo se Frelserskirke, kysyy Saarela, osottaen erästä kirkkoa, jonka tornin huippuun asti nousevat kierreportaat.
— Ai, se kirkko, josta puhutaan "Matkustus maan keskipisteeseen"-nimisessä hauskassa kirjassa.