— En voi, kun kerran olen päättänyt lähteä.
— Voi, voi, rakkaani. — Minun sieluni silmien edessä on niin synkkä näytelmä! Soisin, että se olisi paljasta harhaa, mutta sittenkin uskon sen todeksi, kun se tulee yhä selvemmäksi.
— Mikä se näytelmä on, rakkaani?
— En tahdo uskaltaa sitä sanoa.
— Sano vaan.
— Näen suuren laivan —
— Näetkö sen jo?
— Näen.
— No sitten kai näet sen nimenkin.
— En näe. Laiva on jäitten ympäröimänä. Sillä vallitsee kauhea sekasorto. Sinä seisot kannella käsiäsi väännellen. Oi, rakas Onni, älä mene. — Siirrä matkasi edes tuonnemmaksi.