"Me käytämme kyllä kummia, mutta emme pukimiin. Vedenpitävä paperimme on kevyempää ja kaikin puolin parempaa."
"Helppoa on tämän jälkeen uskoa että teidän hattunne ja päällysvaatteennekin ovat paperiset."
"Ja niin ovat suureksi osaksi", sanoi Edith, "sitä kauheata pääkappaletta joka teidän ajan miehistä teki kaljupäitä eivät meidän ajan miehet kärsisi. Me käytämme niin vähäistä päähinettä kuin mahdollista ja mahdollisimman kevyttä."
"Jatka!" huudahdin. "Arvelen että nyt ensimmäiseksi saan tietää että ne herkulliset mutta salaperäiset ruoka-aineet, jotka puristetun ilman avulla tulevat ruokalaitoksista taikka joita siellä tarjotaan, ovat myös paperista tehtyjä. Jatka — olen valmis uskomaan senkin."
"Niin pahoin ei kuitenkaan ole laita", nauroi seuralaiseni, "mutta todella sen lähinnä oleva aine, ne astiat joista ruokaa syöt, ovat paperista tehtyjä. Kivi- ja lasiastiain särinää, joka näyttää olleen jonkinlaista talouden pidon välttämätöntä säestystä teidän päivinänne, ei enää kuulla maassa. Meidän syönti- ja keittoastiamme nakataan menemään, kun ne puhdistusta, kaipailivat, taikka oikeammin, kuten on laita kaikkien hylättyjen aineiden suhteen joista olen puhunut, ne lähetetään takaisin tehtaisiin uudelleen massaksi muutettavaksi ja laitettaviksi toisiin muotoihin."
"Mutta ette suinkaan käytä paperikattiloita? Tuli kaiketi yhä vielä polttaa, vaikka te näytättekin muuttaneen suurimman osan meidän aikuisista säännöistä."
"Tuli kyllä yhä edelleen polttaa, mutta keittämisessä samoinkuin muitakin tarkoituksia varten on sähkökuumuus otettu käytäntöön. Me emme enää kuumita keittoastioitamme ulkoapäin, vaan sisältä, ja sentakia me keitämme paperiasioilla puisissa uuneissa, samoinkuin raakalaiset ennen keittivät koivun tuohesta tehdyillä astioilla kuumien kivien avulla; siten kuten filosoofit sanovat historia kertaa itseänsä alituisesti kohoavassa pyöriössä."
Ja nyt alkoi Edith nauraa hämmästynyttä muotoani. Hän päätteli olevan selvää että minun uskoani oli koeteltu näillä nykyajan uutuuksien lukuisuudella siihen määrään ettei ollut viisasta koetella sitä enempää todistamatta niiden tiedonantojen pätevyyttä jotka hän oli tehnyt. Siksi hän esitti että loppu aamupuolesta käytettäisiin käymällä jossain suuressa paperin valmistustehtaassa.
LUKU VIII.
Suurin ihme — muoti syösty valtaistuimelta.