Vasta pimeän tultua saavuimme kotiin ja vasta useamman tunnin kuluttua olimme saaneet kerrotuksi kokemuksemme. Isäntäväkeni ei kuitenkaan koko aikana tuntunut kyllästyvän kuunnellessaan kuvauksia nykyajan asioista saamistani vaikutelmista, vaan näytti olevan yhtä innostunut kuulemaan mitä minä niistä ajattelin kuin minä itse olin innostunut näiden asiain suhteen.
"Katsokaahan", sanoi Edithin äiti, "se on vain jonkinlaista turhamaisuuden ilmaisua meidän puoleltamme. Te olette meille jonkinlaisena kuvastimena, josta voimme nähdä miltä näytämme eri näkökannalta katsellen kuin omaltamme. Ilman teitä emme olisi milloinkaan havainneet olevamme mitään erinomaista väkeä, sillä itse mielestämme, sen teille vakuutan, olemme sangen tavallisia ihmisiä."
Siihen minä vastasin että puhuessani heidän kanssaan hekin tuntuivat minusta olevan peilinä minulle ja aikalaisilleni, mutta peilikuva ei millään tavoin minun turhamaisuuttani kutkutellut.
Kun puhuessamme värikellon kupu kiertyen valkoiseksi osotti puoliyön olevan käsissä, puhui joku vuoteelle menosta, mutta tohtorilla oli toinen aatos.
"Minä ehdotan", hän sanoi, "että hyvää yölepoa kaikki saadaksemme lähdemme kylpylaitokseen kylpemään."
"Onko mikään yleinen kylpylaitos avoinna näin myöhään?" sanoin, "Minun aikanani kaikki oli suljettu jo kauan ennen."
Silloin tohtori antoi minulle selityksen, joka vaikka onkin itsestään selvä asia kahdennenkymmenennen vuosisadan lukijoille minua koko lailla hämmästytti, että mikään yleinen palvelus- tai mukavuuslaitos ei ole tätänykyä koskaan vuoden mittaan suljettuna, enemmän yöllä kuin päivälläkään; ja että vaikka tämänlainen palvelus laajuutensa suhteen vaihteleekin riippuen kysynnästä, ei se milloinkaan vaihtele laatunsa puolesta.
"Me arvelemme", sanoi tohtori, "että useitten pienempäin epämukavuuksien rinnalla teidän päivienne elämässä ei mikään voinut olla kiusallisempaa kuin alituinen keskeytys koko yleisessä toiminnassa tai sen suurimmassa osassa joka yö. Suurin osa ihmisistä nukkuu kyllä silloin, mutta aina on osa heistä valveilla ja liikkeellä ja kaikki meistä joskus, ja me pitäisimme sangen laimeana toimintana sitä joka ei yötyöläisille varaisi yhtä hyvää palvelusta kuin päivätyöläisillekin. Te tietysti ette voineet sitä tehdä, kun teiltä puuttui yksinomainen teollisuusjärjestö, mutta meille se on sangen helppoa. Meillä on yö- ja päivävuorot kaikilla yleisessä palveluksessa — ensinmainitut tietysti paljon pienemmät."
"Miten on yleisten juhlapäivien laita; oletteko ne hyljänneet?"
"Jotenkin yleisesti. Tilapäisiä yleisiä juhlapäiviä teidän aikananne kansa ylisti, koska ne olivat kipeästi tarpeeseen aikoina jolloin sai vapaasti hengittää. Tätä nykyä kun työpäivä on niin lyhyt ja työvuosi on ripoteltu täyteen pitkiä loma-aikoja, ei vanhanaikainen juhlapäivä enää täytä mitään tarkoitusta ja sitä pidettäisiin vain vastuksena. Me mieluummin valitsemme ja käytämme vapaa-aikamme niinkuin haluamme."