Vastustamattoman voiman pakottamana nousi Kenton, otti polvensa pois Pantterin rinnan päältä ja sanoi entisestä aivan muuttuneella äänellä:
— Pidä henkesi, intiaani; minä lahjoitan sen sinulle!
30. Loppu.
Lähetyssaarnaajan sydän herkesi sykkimästä, kun hän näki Pantterin ilmestyvän metsästä ja saapuvan leiriin. Hän tiesi, että peloittava päällikkö ja erämies olivat taistelleet elämästä ja kuolemasta, ja mitä muuta päällikön palaaminen olisi voinut merkitä kuin sitä, että erämiesten valiourho oli saanut surmansa intiaanipäällikön kädestä.
Häntä itseäänkin hämmästyttävällä lujuudella lähetyssaarnaaja kuitenkin katsoi intiaania suoraan silmiin, ja kun hän huomasi tämän ihmeellisen katseen, sanoi hän:
— Wa-on-mon on tavannut valkean erämiehen ja voittanut hänet?
Pantteri pysähtyi kolmen askeleen päähän ja katsoa tuijotti lähetyssaarnaajaan.
— Wa-on-mon on tavannut valkean erämiehen — valkea erämies on voittanut hänet.
Lähetyssaarnaaja tavallisesti aina käsitti aseman ja olot; nyt oli hän ällistynyt. Lopulta alkoi hän aavistaa asian yhteyttä.
Hän piti kuitenkin vaarallisena kysellä intiaanilta lähemmin. Hän siis vain hillitsi mielenliikutuksensa ja sanoi: