— On parasta, ettei hänelle anneta enempää.
— Minusta on paras, että hän saa hyvän humalan vastamyrkyksi.
— Hyvän humalan, önisi Jim ja tavoitteli pulloa; hyvä humala vastamyrkyksi… tukkihumala!
— Luulen, että hän on sen jo saanut, sanoi mr Ashbrigde, joka ymmärsi juonen.
Ympäröivien sanoista ja katseista käsitti mr Altmankin, joka suoritti laupiaan samarialaisen tehtävää, asian oikean laidan. Hän nousi närkästyneenä ja hilkutti pulloaan päivää vasten.
— Jos sen olisin tiennyt, en olisi antanut pisaraakaan, nyt hän on ryypännyt niin paljon, että kolmekin olisi siitä humaltunut.
— Siksi hän onkin kolmenkertaisessa juopumistilassa, sanoi Ashbrigde.
— Se on kalkkalokäärmeen syy — yhyh! mumisi Jim.
Koko ilveily tuntui epämiellyttävältä, mutta Boone ja Kenton olivat hyväksyneet tällaisen suunnitelman, ja heidän mielipiteensä painoi enemmän vaa'assa.
Hastings neuvoitteli nyt innokkaasti uutisasukkaiden ja heidän saattajiensa kanssa. Asema oli sangen vakava, vaarallinen ratkaisu saattoi tulla millä hetkellä hyvänsä.