Samassa hän hellitti airon ja horjahti raskaasti eteenpäin.
— Haavoitutteko te? kysyi ystävällinen pappi ja nosti hänen päänsä polvelleen.
— Sain tällä kertaa viimeisen nipistyksen, pastori… kaikki on lopussa… hyvästi!
Lähetyssaarnaaja olisi puhunut hänelle lohdunsanoja ja rukoillut miespoloisen kanssa taistelun temmellyksestä huolimatta, mutta siihen ei ollut aikaa. Jim sai niin kiireellisen lähdön; hän oli kuollut.
Lähetyssaarnaaja oli alusta saakka antautunut vaaroille alttiiksi ajattelematta omaa henkeään. Hänen ympärillään vonkui alinomaa luoteja, ja ihme oli, ettei häneen sattunut. Mutta pastori Finleyn koko elämä oli ollut täynnä vaaroja, kärsimystä, kieltäytymistä, toisten hyväksi uhrautumista, ja aina oli hän muistanut itseään kaikkein vähimmän. Hän oli aina valmis kuolonenkelin kutsulle, tapahtuipa se sitten puolenyön aikaan, aamuhetkellä tahi illanvarjojen laskeutuessa maan laaksoihin. Hän sai kutsun pitkän odotuksen jälkeen, monta, monta vuotta myöhemmin, jolloin tässä kuvatut tapahtumat olivat osana menneisyyden satua.
Proomun keulan luona sattui hiukan ennen Jimin kuolemaa ihmeellinen kauaksi aikaa selittämättä jäänyt tapaus.
Siimon Kenton oli juuri herennyt tarkastamasta Jetroa ja hänen venhettään ja katsahti sitten ympärilleen pitkin jokivartta, kun hän äkkiä päästi hämmästyksen huudon, jonka syytä ei kukaan ymmärtänyt, jos siihen taistelun melskeessä huomiotakaan kiintyi. Samassa silmänräpäyksessä voimakas metsänkävijä ponnistautui valtaavaan hyppäykseen ja lähättäytyi rantaa kohden.
Vaikka hän oli erinomainen hyppääjä, putosi hän kuitenkin veteen, sillä proomu oli jo liian loitolla maasta. Hän kohosi pian kuivalle, tunkeutui intiaanien keskitse eteenpäin ja hävisi näkyvistä.
Sillä hetkellä ei ollut aikaa tutkia tämän ihmeellisen teon tarkoitusta, jonka syytä ei kukaan aavistanut. Se selvisi kuitenkin pian.
Useat seurueen jäsenet huomasivat, että taas oli alkanut tuulla kylliksi vahvasti, että proomu saattoi kulkea vastavirtaan. Boone käski toisten olla alhaalla ja ryömi itse peräsimeen kääntääkseen aluksen ulomma. Lähetyssaarnaaja souti keula-airolla, ja proomu liikkui hitaasti virran yli Ohiorantaa kohden.