"Ei vaan sitä olisi tehnyt yksikään meidän kylässä", sanoi Juuso.
"Nuttuasi et saa takaisin, vaan kyllä nutun hinnan", sanoi Juuso, ottaen lompakon povestaan ja laskien pöydälle kaksi seteliä.
"Sinä panet kaksi, minä panen kolme, koska sinä otit pojan", sanoi
Aatu, pannen hänkin rahaa rahan päälle ja ojentaen rahat Elsalle.
Elsa otti rahat vastaan ja niiasi, sanoen samalla:
"Kyllä minä nämät otan, tuleepahan taas ehkä joku joka tarvitsee" ja lisäsi: "paljo kiitoksia!"
Maksettuaan rahat tulivat isännät rattoisammalle tuulelle ja puhelivat ruokaa odottaessa kaikenlaista, samalla kun emännät puhelivat mamselin ja rouvan kanssa. Ruoan jouduttua, jota Priitta-Stiina-täti kyökissä valmisti, söivät kaikki hyvällä halulla, ja syötyään läksivät vieraat pois.
KAHDESTOISTA LUKU.
Kesäpuuhia.
"Setelirahoja ne ovat, vaan ei niinkään suuresta arvosta", sanoi mamseli, katsottuaan vierasten mentyä Elsan rahoja. "Pohatat lievensivät omaatuntoaan maksamalla Elsan nutun ja ottamalla pojan. Kun edes pitäisivät hyvin poikaa, olisi sekin hyvä askel eteenpäin poika raukalle!"
"Ehkä ne nyt sentään täyttävät enon velvollisuuden", sanoi mummo, joka pyyhki astioita.