— Ja yksin aijotte vuorella kulkea?
— Yksin, kyytimieheni palaa takaisin Kirkonkylään. Vasta kartoittamistyöhön ruvetessani tarvitsen apulaisia.
Nyt Pekkakin puuttui puheeseen. — Ei ole teidän hyvä nyt yksin mennä
Haukkavuorelle.
— Miksi niin? kysyin hämmästyneenä.
— Ette siis ole Kirkonkylään mitään kuulleet?
— En.
— Sepä kumma, ja kuitenkin Haukkavuori on jo toista viikkoa ollut kauhun tyyssijana. Ei tiedetä keitä siellä liikkuu, mutta se vain varma, että kunnon ihmisiä eivät ole, jos heitä sitten useampia onkaan. Rosvouksiakin on tapahtunut Leppäviidan puoleisissa taloissa. Peltolassakin oli yritetty toissa yönä sisään, mutta väki oli herännyt.
— Eikö voroja sitten saatu kiinni?
— Ei. Ehdittiin liika myöhään ulos. Nähtiin vain kuinka yksinäinen mies katosi metsään Haukkavuorelle käsin.
— Mutta miksi ei oikein joukolla mennä Haukkavuorelle voroja ajamaan?