"Elävä oli siis lasti, joka oli kuljetettavanamme. En koko päivänä ollut kapteenia tavannut, hän oli ollut maalla — kurjia kauppojansa järjestämässä, mutta nyt yöllä — miltei mielettömänä raivosta — hyökkäsin hänen eteensä, poljin jalkaa ja puistin nyrkkiä. 'En ole pestautunut häpeällisen orjakaupan palvelukseen, vaan kunniallisena miehenä kunnialliseen toimeen', karjuin hänelle, mutta roisto — nauroi. Silloin kadotin senkin vähän malttia, mitä minulla enää oli jälellä, ja yhdellä ainoalla iskulla lennätin hänet nurin kannelle.

"Olisin surmannut konnan siihen paikkaan, mutta laivamiehet riensivät hänelle avuksi, ja turhat olivat nyt ponnistukseni. Lujat kourat pitivät minua kuin ruuvipihdeissä.

"Kapteeni — kasvot suuttumuksesta tuntemattomiksi vääntyneinä — nousi kannelta pystyyn. Hänen silmänsä puhuivat niin sanomatonta vihaa, ett'ei sydämeni saattanut olla vapisematta. Luin ankaran tuomioni niistä. "Säälittelet neekereitä", hän lausui kolealla äänellä, 'hyvä, pääset heidän pariinsa. Miehet, heittäkää hänet ruumaan!'

"Nämät tottelivat, ja luukkua kiinni pantaessa olin kuulevinani kapteenin ivallisesti hohottavan.

"Jätän kuvaamatta ne lukemattomat kärsimykset, jotka lastiruumassa tulivat osaksemme. Arabiassa, orjamarkkinoilla me myytiin, mutta tällöin oli joukkomme jo huvennut likimain puoleksi. Muut meistä olivat laivassa kuolleet — ruu'an puutteesta ja huonon kohtelun vuoksi.

"Jouduin erään afrikkalaisen maa-omistajan orjaksi, mutta hänen luotaan onnistuin pian karkaamaan ja egyptiläisessä Kairossa olostin sitten onnellisena pari vuotta.

"Tämän jälkeen olen taasen seikkailuhaluisena kierrellyt maita ja meriä. Muun muassa olen ollut kullankaivajana Kaliforniassa ja vähän myöhemmin peränpitäjänä norjalaisessa valaanpyytäjälaivassa.

"Kairossa olin ansainnut itselleni sievosen omaisuuden ja vihdoin — noin puolitoista vuotta takaperin — kyllästyneenä kuljeksivaan elämääni päätin palata sanottuun kaupunkiin.

"En ollut tällä erää Kairossa kauvan oleskellut, kun — muistan vieläkin päivän kuin eilisen — näin kerran vilahdukselta entisen kapteenini, orjalaivan kirotun kuljettajan. Olin —h'in kadulla kävelemässä, ja hän ajoi yksivaljakolla huimaavaa vauhtia ohitseni.

"Olisin vaikka saattanut vannoa, että se oli hän, ja kuitenkin mies oli muuttanut ulko-asua. Hän oli puettuna hinduksi.