[25] W. Roux, Über kausale und konditionale Weltanschauung (1913) s. 11. (Osaksi minun harventamani.)
[26] W. Roux, Die Entwicklungsmechanik (Vorträge und Aufsätze über Entwicklungsmechanik, Heft I) 1905, s. 135. Roux'n kanta on eräiden muiden biologien taholta saanut osakseen ankaraa vastustusta— kysymyksenalainen väittely on loogillisessa suhteessa hyvin opettavainen. Kts. m.m. O. Hertwig, Zeit- und Streitfragen der Biologie, Heft 2, Mechanik und Biologie, 1897, M. Verworn, Kausale und konditionale Weltanschauung, 2 painos 1918. Sama Hertwig osoittautuu kuitenkin itse »ante-humelaisen» kausaalikäsityksen kannattajaksi, kun hän m.m. lausuu: »Prosessi, jota sanalla 'kehitys' tässä ymmärretään, rakentuu milloin enemmän, milloin vähemmän pitkästä sarjasta muodonmuutoksia tai metamorfooseja, joista aikaisemmin esiintyvä on sitä seuraavan ennakkoehto, ts. on siihen syyn ja seurauksen loogisessa suhteessa.» (Das Werden der Organismen, 2 pain. 1918 s. 174).
[27] Lukuunottamatta sitä kylläkin huomattavaa nykyisten luonnontutkijain ryhmää (Mach, Ostwald, Poincaré, Ziehen y.m.), jotka—osaksi nimenomaan _Hume_en liittyen—tietoisesti harrastavat tieteittensä loogillisten perusteiden selvittelyä.
[28] H.S. Jennings, The Behaviour of the lower Organisms. Käytettävänäni on vain saksalainen käännös: Das Verhalten der niederen Organismen (2 painos 1914), s. 392.
[29] Esim. Becher, Naturphilosophie (Kultur der Gegenwart -sarjassa) 1914 s. 104.
[30] v. Kries, Logik (1916) s. 93. Kuuluisan fysiologin ja ajattelijan tietoteoreettinen kanta, jonka hän esittää mainitussa laajassa teoksessaan, on kyllä muuten muistutuksille alttiina.
[31] Kts. seuraavaan esim. _Wallach_in kirjoitusta Organische Chemie. Kultur der Gegenwart -sarjan Chemie-osassa ss. 197-257.
[32] Loogillisessa katsannossa aivan samantapainen ilmiö havaitaan »alkuaineiden periodisessa järjestelmässä». Senkautta että alkuaineitten ominaisuudet ovat niiden atomipainojen »periodisia funktioita», saattoi Mendelejeff ennakolta sanoa kolmen tuntemattoman ja myöhemmin keksityn alkuaineen ominaisuudet, joiden kohdalla järjestelmässä oli aukkoja.
[33] Becher, Naturphilosophie s. 115.
[34] Schopenhauer, Die Welt als Wille und Vorst. (ed. 1881) II. s. 145.