—Ei suinkaan kauppias.
—Vettä leipää on syöty. Mutta se on minun asiani. Olenko minä silti huonompi mies? Häh? Enkö minä elä niinkuin herra omalla turpeellani?
—Kyllähän kauppias.
—Noh? Mitäs puhut sitten?
—Kauppias ei sentään koskaan ole ollut kolmen markan mies.
—Nyt sanon minä sinulle yhden asian, Iikka: miehellä on kunniata niin paljon kuin mies kunniata ottaa. Siinä se koko konsti on.
—Onpa siinä konstia tarpeeksi.
—Sinulta se ei ainakaan enää synny. Sinä et ole koskaan osannut ottaa sitä. Olet vaan kädet ristissä odottanut, että muut tulisivat ja tarjoisivat sitä sinulle.
—Mitäs kun on pukinsorkka papinkirjassa.
—Sekös täytinen sinun käskee sitä näyttelemään? Olenko minä milloinkaan sinulta kirjoja kysellyt? Olenko pahaa sanaa sanonut? Häh? Sano nyt: olenko?