Hän makasi hetkisen aivan hiljaa. Sitten otti hän päänalaisen alta jotakin ja sovitti sen vasten sydäntään. Sitten liipaisi hän.
Laukaus pamahti. — Sitä ei kuullut kukaan. Hän sai virua verissään aamuun asti.
Aamulla paistoi jälleen päivä, sumu oli haihtunut ja pälvet työnsivät nuorta nurmea etelänpuolisilla rintamailla. — Hänen kuolemansa herätti melkoista huomiota. Sanomalehdet kirjoittivat siitä monta sentimetriä; toveripiireissä keskusteltiin kauan siitä. Mutta hän itse nukkui jo silloin alla viheriöivän maan.