TUOMAS (tuskallisesti): Minun tekoni ovat rikostöitä.
KAIKKIVALTA: Mitä muuta ovat teot koskaan olleetkaan?
TUOMAS (katsoo kummallisesti häneen): Sinäpä sen sanoit, Pietari.—
(Nousee.) No niin: minä olen tehnyt rikostöitä.
KAIKKIVALTA: Minä tiedän sen, isä. (On samoin noussut.)
TUOMAS: Sinä näet pöydällä tuon kirjeen?—No niin: minä olen väärentänyt sen.
KAIKKIVALTA: Niin, isä,
TUOMAS: Paavin paimenkirjeen. Minä väärensin sen, koska tarvitsin sitä työssäni pyhän katoolisen kirkon palvelukseksi—(Vaitiolo.) Mene ja ilmianna minut!
KAIKKIVALTA (rukoilevasti) Isä!
TUOMAS: Hänen hengellinen ylhäisyytensä on vielä täällä. Sinun ei tarvitse sanoa kuin sana…
KAIKKIVALTA: Isä! Minä en ole koskaan aikonut ilmiantaa teitä.