RAIMUND: En, minä en uhkaa teitä, piispa Tuomas, vaan niitä, jotka aikovat totella teidän omavaltaista määräystänne tässä asiassa. Sillä niin totta kuin minä olen ottanut tuon naisen ritarilliseen suojelukseeni: jokainen, joka häneen koskee, kuolee!… (Aikoo syöksyä ulos. Balduin tulee nopeasti perältä.)
TUOMAS (tempaa kynttilän pöydältä): Ja niin totta kuin tämä kynttilä nyt sammuu minun kädessäni, niin sammuu nyt Jumalan armo teiltä…
BALDUIN: Mitä täällä tapahtuu?
RAIMUND: Hän tahtoo julistaa minut kirkon kiroukseen.
TUOMAS: Ja hän tahtoo estää minut minun hengellisen virkani toimituksessa…
BALDUIN (ankarasti): Te, herra ritari? Kuinka? Miekka kädessä?
RAIMUND: Hän tahtoo tehdä minut valapatoksi! Hän on tuominnut tuon naisen kuolemaan…
TUOMAS: Hän kuolee, sillä hän ei ole tahtonut antaa kastaa itseään, vaan on häijyillä velhovoimillaan tahtonut pilkata Herran pyhää sanaa ja sakramentteja…
BALDUIN (tyynesti): Teidän tuomionne on oikeuden-mukainen, piispa
Tuomas.—Miekkanne, ritari Raimund!
RAIMUND: Teidän hengellinen ylhäisyytenne: minun ansioni pyhän katoolisen kirkon palveluksessa…