KERTTU (on saanut päreen palaamaan): Noh? Kah? Susiko siellä oli?—Kun päänsä puhki seinään lentää…
SINIKKA (vavisten): Siellä…
KERTTU: Mikä hätänä? Mikä siellä oli?
SINIKKA: Siellä—on—kuollut mies—eteisessä.
KERTTU: Häh? Uneksitko sinä seisaallasi?—Missä?
SINIKKA: Siellä.—(Seuraa pelokkaasti äitiään kynnykselle.) Äiti! Se on
Inko!
KERTTU (valaisten miestä päreellään): Eihän se kuollut ole. Eläähän tuo. Etkö näe? Käsi liikkuu…
SINIKKA: Inko! Inko! (Syöksyy hänen luokseen.) Mutta miksi hän ei nouse ylös?
KERTTU (kopistaen Inkoa kenkänsä kärellä): Nousetko pois siitä! Kah!
Tokko pääset!
SINIKKA: Elätkö?