KERTTU (loukkaantuneena): Saatan kaiketi minä sen lopettaa.—
(Vaitiolo.) Mutta Sinikankin vuoksi, ajattelin…
LALLI: Mikä hätä hänellä on?
KERTTU: Ei hätä, eipä mikään. Mutta on minusta paha nähdä, miten hän pelkää ja kammoaa sinua.
LALLI: Sinikka?
KERTTU: Niin. Kohta hän ei tohdi liikahtaa edes sinun läsnäollessasi.
LALLI (kiivaasti): Se ei ole totta!
KERTTU: Mitäs minulle äyskit!—Milloin lienet viimeksi häntä puhutellut?
LALLI ei vastaa.
KERTTU: Siinä näet itse. Niin vähän sinä välität hänestä,—Ja nyt tahdot sinä naittaa hänet miehelle, joka…
LALLI: Sen asian Sinikka itse päättäköön.