—Kieltäytyy?
—Niin. Tiedättehän, hänen, Kuusiston herran, joka kuoli äskettäin! Te tunsitte hänet?
—Minulla oli se kunnia. Aivan ohimennen muuten.
—No hyvä!… Muuten en minäkään ollut pitkiin aikoihin tavannut häntä, voinut tavata häntä, sanalla sanoen. En sitten kuin hänen edellisessä avioliitossaan…
—Niinkö? Onnettomat perheolot ehkä?
—Tjah! Miksi sitä nyt tahtoo nimittää… Hänhän oli nainut jonkun aktriisin, jonkun tuollaisen, te ymmärrätte, kevytjalkaisen…
—Minä ymmärrän. Täydellisesti.
—Sitäpaitsi aivan maatiaisen… Mitä lempoa? Eihän sitä sentään, vaikka olisi kuinka vapaamielinen, voi seurustella karjapiian kanssa!
—Ei luonnollisesti. Kenties omansa kanssa…
—Häh? Kuinka herra tohtori tarkoittaa?