—Säkkiäkös minä sillä aikaa pitelen? hän nauroi.
—Toimittava siinä tapauksessa, jatkoi Johannes, jos huomaan, että aiotte ruveta vainoamaan minuakin, kuten kerran isävainajaani.
—Siis kuitenkin pieni armon-aika! Mutta mitä te mainitsitte isävainajastanne?
—Te tapoitte hänet, virkahti Johannes järkähtämättömästi. Te olette tappanut niin monta.
—Tappanut?
—Henkisesti ja aineellisesti musertanut.
—Siitä ei laki rankaise.
—Ei, mutta kyllä sukupuoli-rikoksista.
Rabbing teki ylenkatseellisen liikkeen kädellään.
—Sitäkö te tarkoititte? hän kysyi. Ja minä kun luulin teitä paljon nerokkaammaksi!