—Istukaa, olkaa hyvä, hän. sanoi, minulla on teille paljon puhumista.
Molemmat istuivat. Rabbing entiselle paikalleen pöydän ääreen, Johannes nojatuoliin häntä vastapäätä.
—Te saitte kirjeeni?
—Kyllä, virkkoi Johannes. Ja te kuulitte jo myös siihen vastauksen.
—Te ette matkusta?
—En.
—Teillä on täällä tärkeämpää toimittamista?
—Voi olla. Ja jos matkustan jonnekin, en missään tapauksessa
Helsinkiin.
—Toivon, että tekin menettelette olosuhteiden mukaisesti. Te olette minun palveluksessani…
—En tästä päivästä enää. Olenkin tullut tänne vain eroa palveluksestani pyytämään.