—Turhia! Te kyllä löydätte helposti uuden palvelijan.
—Ja te uuden isännän? välkähti salamannopeasti Rabbingin säilä.
—Kenties en yhtä helposti, vastasi Johannes. Mutta koetan olla aluksi oma isäntäni.
Rabbing katsoi tutkivasti häneen. Ja palasi sitten äskeiseen.
—Palvelijoita minä kyllä löydän, hän sanoi, mutta en teidän kaltaistanne.
Johannes kumarsi.
—Kiitän tunnustuksesta, hän sanoi. Mutta emmeköhän me jo nyt voisi jättää korupuheita?
—Minä vannon, se ei ole mitään korupuhetta! väitti Rabbing kiivaasti.
Minä olen todellakin ollut teihin sangen tyytyväinen.
—Uskon teihin. Näin eron hetkellä.
—Te tarkoitatte siis totta eronpyynnillänne?