Koti ja miero
Rikkaruohoja.
Noin noukit rikkaruohoja oi äiti, taimitarhastas, Ja kohta kaikk' on puhdasta sun pienoisessa puistossas.
Mut kohta sydän lapseskin jo versoo rikkaruohoja — Kun sielläi, äiti armahin, sa saisit yhtä puhdasta!
1891
Mennyt koti.
Äsken koito kotimailla kuljin taasen surussain, kun on mennyt koti multa, poissa poikamaailmain.
Poissa tuolta tuomilehto,
missä linnunlaulu soi,
poissa kuuset kukkalatvat,
jotka lasna huminoi.
Karja käypi laitumella
minun leikkilehdossain,
kodin kuuset tukkipuina
kulki kotilahdellain.
Sentään suurin murhe mulla
kuolosta on honkapuun,
joka kodin kaiken sulki
piirihinsä suojattuun.