— Piru teidät periköön! huudahti ohjaaja katkerasti. Minä uudistan tarjoukseni sille, joka tulee mukaan ainoastaan ensimmäiseksi kolmeksi tunniksi, millä aikaa hankin New-Yorkista miehen, jolla virtaa verta suonissaan.
Miehet katselivat toisiaan päätään puistaen.
— Ettekö? Ettekö tahdo? Te raastatte ja uurastatte kolme kuukautta ansaitaksenne sen, minkä minä lupaan teille kolmesta tunnista. Mikä teitä vaivaa, eikö minun henkeni ole yhtä hyvin vaarassa? Hän kääntyi ympäri ja huusi sointuvalla äänellään, joka kuului yli koko telttarivin: Kuulkaa, te kaikki läsnäolevat — 200 dollaria sille miehelle, joka tulee mukaani kolmeksi ensi tunniksi.
— Te ette voi ottaa toisten asemien miehiä, Stanton, vastusti mr Green, joka oli suunniltaan. Hän saattaisi pettää teidät vahingoittamalla vaunua.
Nopeusajaja loi häneen halveksuvan katseen.
— Minua ei petä koneenkäyttäjäni, sanoi hän.
Kiihkeä kärsimättömyys vallitsi tungokseen asti täyttyneillä katsomoilla. Ajajien leiri kuohui, Merkuriusasema oli kaikkien huomion keskipisteenä. Mutta ei ainoakaan vapaaehtoinen ilmaantunut. Kone seisoi puhkuen paikallaan, se näytti täristessään tuntevan avuttomuutensa. Kello kädessä seisoi Stanton raivosta suunniltaan.
Samassa kuului yli kaiken melun palkintotuomarin kellon kiirehtivä ja kutsuva ääni.
— Neljä minuuttia läähötti apulaisjohtaja kokonaan epätoivoissaan.
Stanton…
Joku tuli juosten heidän luokseen ympärille kertyneen uteliaan joukon tehdessä hänelle tietä.