Viimeinen kilpailu.
— Floyd, onko teillä lainata tulensammuttajaa?
— Luulisinpä, kuului iloinen ääni harmaasta aamuhämärästä.
— Päästäkääpäs siitä tuohon viereiseen pajaan; Jack viheltää taasen.
Pörrönen pää ilmestyi kolmannen korjauspajan ovelle.
— Antakaa Floydin olla rauhassa; hän kuuntelee mieluummin minun vihellystäni kuin sinun lörpöttelyäsi, murisi rauhanhäiritsijä. Muuten hänhän on työssä. Onko totta, Floyd, että te saatte kuluneen ajurinmoottorin käymään yhtähyvin kuin ulkolaisen koneen? Joku sitä sanoi.
— Tottahan nyt, Jack, mutta minulla ei ole nyt aikaa korjata teidän konettanne, kuului vastaus. Tulkaa pyörittämään konettani käyntiin, tahtoisin kuunnella, miten se luistaa.
Yksi nauravista koneenkäyttäjistä juoksi avuksi, mutta pysähtyi, kun katsomoiden varjosta näkyi kookas olento.
— Minä pyöritän, virkkoi Stanton.
Floyd suoristihe kumarasta asennostaan moottorinsa yltä, jonka päällys oli nostettu pois.