Käärmeitä ei ole pohjoispuolella Sompiotunturia, kurkia ei Inaria pohjoisempana; variksia on Kuolassa ja Reisivuomassa (Byggefjorden), harakkoja ei Inaria pohjoisempana. Lappalainen sanoo kaikkia suuria jokia Tenoksi esim. Paatsjokea.
Naytämönjoelta Inarin kirkolle.
(15 penink.)
Turhaan olin toivonut pääseväni Utsjoelle, minne oli 13 peninkulmaa. Paljo lunta. Ekdahlin veli 1/2 viikkoa [sitten lähtenyt] suoloja noutamaan merenrannalta. Puolessatoista vuorokaudessa 3 peninkulmaa. — Ensin 10 peninkulmaa Inarinjärvelle ja sieltä järven jäätä pitkin ja muutamien niemien poikki pääsiäisaikaan kirkolle. Inari on kylä, johon kuuluu 60 majaa; näissä ei asu ketään paitsi kokoontumisaikoina. — Ohu vaski, paksuvaski, paksu kun patonen vaski, kasarivasken paksuus. Merimateen maksa, kuivan kuusen oksa. [Tämä ja edell. lause suomeksi muistoon kirjoitettu.]
Inarissa Sammutvaara ja Sammvutjärvi.
Muuan lappalainen, sodankyläläinen ja torniolainen (Ahon Junni) ja pari norjalaista jäivät Huippuvuorille talveksi. Söivät karhuja, palvatuita mursunnahkoja [nämä kaksi sanaa suomeksi muistoon kirjoitettu], lintuja. Yksi heistä, Laurin Lassi Sodankylästä, valittiin isännäksi. Ainoastaan lappalainen kuoli.
Rovaniemi s.o. Paloniemi: rova = palo. — Ukonsaaressa ja Ukonvaaralla Inarinjärvessä sanotaan "ukkojen" ennen muinoin pitäneen pakanallista jumalanpalvelusta. Akuvaara Inarinjärven ja Ukonjärven välillä; siellä naiset pitivät jumalanpalvelusta.
Laurukainen oli kerran vihollisen oppaana ja sanoi: tuolla on varakas paikka; kun alan juosta päresoihtu kädessä, rientäkää silloin jälkeeni. Hän tuli jyrkälle ylängölle, viskasi alas soihdun, vihollinen perässä; opas meni aamulla katsomaan ja huomasi kaikki kuolleiksi. — Sodankylän [tästä tämän kappaleen loppuun alkuaan suomeksi] lukkari kettuja pyysi, teki ihmisen, sitä kumarteli. Sai ketun, lähti kotian, huuto jälestä: Paavo, elä mene, jo tääll' on toinen. Vei kettunsa aventoon, p—nsi päälle, poltti J:lan kuvansa. Lapinvaimot säikähyksissään menevät mielettömiksi, rupeavat aivastamaan ja sitte tulevat entiselleen. Utsojoki. Yksi akka suen sai, lenti sitte riekko (metsänkana), siitä säikähti, juoksi, juoksi, luuli suen itsiänsä ajavan, siksi kun repi nahkan pieniksi palasiksi. —
8 päivää sangen hauskaa Ekdahlin luona. Eväitä mukaani. Ja yhtä paljo taisi ruokavaroja jäädä jäljelle, niin sanoi kyyti-lappalainen. Kyytirahat. Puolet Inariin vievää tietä lampia; soita ei kuulu olevan. Sitarin pirtissä olimme yötä. Poroja syötetään neljännestunti aina 2:n tai 3:n peninkulman matkan jälkeen. Lappalainen tuntee syöttöpaikat yhtä hyvin kuin poro. Kalastaja-lappalaisten mökkejä. Talviasuntoja erityisesti metsässä. Kesäpaikkoja usein saarissa, järvien rannoilla y.m. Aitat rakennettu neljälle patsaalle ahmojen takia. Ovi niissä on niin pieni ja matala, että täytyy ryömiä sisälle. Köyhillä ei usein talvella ole kalaa, eikä edes lihaa, sillä useimmiten heillä on lainatut porot. Lampaita on 10, 15-20; ne syövät heiniä ja poronjäkäliä. Lihaa hankitaan porolappalaisilta, ja se on kallista rahalla ostaa, vaaditaan 2-3 hopearuplaa porohärästä. Viinalla saa helpommin, porohärkä kannusta. — Hame sarkaa, harmaa, vihreä, sininen. Kaulukseen ommeltu kaksi pituuden suuntaista, tuuman tai puolen levyistä, keltaista tai sinistä liuskaletta. Monta poikki-liuskaletta niiden välillä ja toisia hihan liitekohdassa, hihoista kaulukseen ja selkäsaumaan, pitkin selkää puolentoista korttelin pituinen kaistale, rinta-aukon reunoilla, ranteen ja helmojen kohdalla. Sen yllä petska. Paraat tehdään vuoden vanhojen, huonommat vanhempien porojen nahoista, jotka karvataan lepänkuorilla. Vyössä on soljet tai napit ja suuri puukko. Jalkineet. Naisten myssyt katkaistun särmäkartion muotoiset ja kengänkoron tavoin eteenpäin kallistuvat. "Sarvipäitä." Sarven sisässä puukehä. Malli taitaa todella olla otettu poron sarvista. Pääjärven seudulla käytettiin kahta pientä sarvea otsassa. Kirkossa-käynti. Lehmänkellolla soitetaan ihmisiä aamu- ja iltarukoukseen erityiseen rukoushuoneeseen. "Onko se rikas?" — "On se kyllä raharikas, vaan poroja ei ole." [Kysymys kuten vastauskin suomeksi muistiinpantu.] Eroa petskojen välillä Venäjän ja Suomen puolella. Muutamilla keikareilla oli huivi puoleksi levitettynä hartioille. Miesten lakit ylhäältä neliskulmaiset ja eriväriset. — Neljät suuret "markkinat", joulun, käräjäin (Matinpäivän), pääsiäisen aikana sekä kaksi viikkoa juhannuksen jälkeen, jolloin palataan mereltä, jos kohta muutamat ovat jo aikaisemmin palanneet. Merelle lähtee suuri osa ollen palkkalaisina kalastuspaikoilla. Kyrön kylän väki oli puettu aliseudun tapaan. Jos kohta lappalaiset yleisesti puhuvat suomea, he eivät osaa panna sanoihin oikeata korkoa. Heti erotti Kyrön asukkaan puheesta. Kieltämättä Inarin väestöllä olisi suurempi hyöty lapinkielisestä jumalanpalveluksesta. Mutta sen vuoksi, ettei yksi tahdo nähdä vaivaa oppia lapinkieltä, täytyy kaikkien oppia suomea. Toisin on laita Norjassa. Utsjoen lappalaiset kuuluvat puhuvan parempaa suomea. Lukkari toimitti jumalanpalveluksen. Muuan nelivuotias poika, joka seisoi minun edessäni olevassa penkissä, lyykisti polviaan joka kerta kun Jeesusta mainittiin. Ei näkynyt ainoatakaan juopunutta tai edes liikutettua, vaikka viinaa sanottiin olevan. Oltiin närkästyneitä Stenbäckille siitä, että kovisteli juoppouden harjoittajia. — "Mistä tieät päivänpuolella?" "Maailmasta". Luppaa (naavaa) porolle. Sompion tuolla puolen vähä lunta, Sodankylän puolella kahta paksummalta, — "Kun hiihti, ei perkele viti rikkautunut." Ensimäinen kuusi Ivalojoen rannalla ja sitten Sompion tienoilla. Nuotio: "perkka" hirsien välillä. — "Ken ennen on viien sylisiä nuotioita nähnyt." Poronpyynti Sompiossa. Sudenjälkiä. Psi, psi porolle. Tiedä (tiedrä) Inarissa; tullekhan Sodankylässä. Lappalaisia murteita. Kyyti Inarista; lampaanjuusto, petsäliemi. Lihaliemi, jota söin yhdessä lukkarin veljen kanssa Inarissa. Influentsa. Juovua porosta. Ihollaan laskea sanotaan nuotiosta. Lyijykynällä piirustetut kuvat Inarin ja Korvan välillä olevien saunojen seinillä. Kenkäheinät, niiden tuottama vaiva, puolet kesää. Joku vuosi sitten oli kuuromykkä kenraali matkustanut Lapinmaan kautta. — Karhuksi mies metsään ruoan puutteessa talveksi mäni. — Nuotion alku. Yksi laiska poisajettiin halkotulelta, kaatuneita honkia löysi, nosti päällityksin, pisti tulen rakoon. Nousun niemi Sallassa. Nouse pois nokinen poika j.n.e. [Sanoista: Karhuksi mies j.n.e. tähän asti suomeksi muistiinpantu.] Pororuttoa Sallassa ja ympäristössä. Pankka; hihna, ohja; vuottaraippa, vetonuora; käsäys, kaulapaita; ahkio, pulkka; suopunki, silmukka, jolla poro pyydetään kiinni. Porokelkat. "Peuranpyyntö" Sallassa; "se on mettäsä" s.o. peuroja pyytämässä. [Sanasta "Pankka" tähän asti suomeksi muistiinpantu.] Karjarutto v. 1834 kesällä, jolloin poroja, lehmiä, hevosia ja lampaita kuoli. Hirvaksen [? Hirvaan] ja Nuottajärven lappalaiset muuttavat talveksi yhteen asumaan, 20 kattilakuntaa. Suonikylä, Akkala, Maaselkä. Kemijärvessä keväällä v. 1837 vaimo kuolleista virkonut, sanonut: "Ei sitä pitäis olkileipää pöhkelöksi nimittää ja muilla nimillä haukkua, J:lan antama sekin on. Vielä tulee vuosia ja tänäkin vuonna, vaan ei silloin ole syöpiä." Sitte kuoli uudelleen. — Ikimieli Lapp. Venäläisten käsistä aittaan pakeni. "Tule'pa alas!" — "Jo tulenki", miehen rungon laatinut, sen visko; Venäl. tappamaan. Hän itse samassa suksilla pois pakoon. — Christopher Kuolan linnan piiritti. Aina hevosensa yli kaivoksen hypällytti. Viimen seinän alta sai päänsä sisään, sieltä akka rautalakin läpi nuolen laski. — "Jos noita olis vähemmin lapsia, paljo enemmin tekisivät, nyt aika toruessa mänöö." [Sanoista: "Ei sitä pitäisi j.n.e." tähän asti suomeksi muistiinpantu.] — Viirejä ei ole Karjalassa eikä Lapissa. Saunoja ei ole lappalaisilla. "Niin myö täällä eläisimmä kun kuninkaat heitä suhteen, kun vuoet tulisi", sanoi eräs Venäjän karjalainen.
Inarin lappalainen syö pääasiallisesti yhden kerran päivässä, nimittäin illalla, mutta silloin koko vahvasti; sitten myös seuraavana aamuna, jos nimittäin jotain ilta-ateriasta on jäänyt jäljelle, muuten on ilman. Kuusamossa ja Karjalassa taas syödään neljästi päivässä.