Gromoffin Jänisjärvellä kulkevat tukkilautat sisältävät jokainen kymmenen tuhatta tukkia; näiden ei edes ole asetettu päitä toistensa ylitse, vaan joka tukki on itsekseen ja niitä ympäröi kolminkertainen tarha, tehty tukeista, jotka vitsoilla ovat toisiinsa kiinnitetyt. Koko lautta täyttää melkoisen suuren, pyöreän alan järvellä. Edellä soudetaan lujatekoista, pienempää lauttaa, jolta lasketaan sitten ankkuri pohjaan pitämään lauttaa paikallaan. Köydellä ja vipukelalla hinataan sitten isompi lautta pienemmän luo ja sitten samoin eteenpäin. Köyden sanottiin olevan puolta virstaa pitemmän. Vipukela sanottiin vorotaksi. Viime kesänä uitettiin noin seitsemänkymmentä tuhatta tukkia jaettuina seitsemään lauttaan. Lautalla liikkumiseen kuuluu tarvittavan suurta tottumusta ja notkeutta.
Lauluja Väinämämöisestä kuuluu vielä olevan Suistamon tienoilla, ei kuitenkaan varsin paljoa. Mitä mainittu kyytimies niistä tiesi, oli seuraava:
Ele ammu Väinämöistä;
Jospas ammut Väinämöisen
Ilo ilmalta katovi,
Laulu maalta laukiavi;
Ilo ilmassa parempi,
Laulu maalla laatusampi.
15.
Tohtori Rabbelle.
(Jatkoa 12:nteen.)
Sortavala, 3 p:nä huhtikuuta 1841.
Edellisen osan tätä kirjettä kirjoitin eräässä Veskelyksen lähikylässä, neljä vuorokautta takaperin. Nyt olen saapunut Sortavalaan ja lähden taas huomenna täältä. Passirettelöt johtuvat luultavasti siitä, että sanat Gränsetull eller hevakning (rajatulli tai vartio) on käännetty venäjäksi sanoilla tamozhnja ili zastova. jotka sanat kyllä lukumääränsä puolesta vastaavat ruotsin sanoja, vaan eivät merkitykseltään, kun näet sekä tamoznja että zastova merkitsevät tullitoimistoja; rajanvartiopaikka taas ei ole mikään tullipaikka. Huvittaisi kuulla asianomaisten selitystä, mutta varmaa vaan on, että uuden säännöksen tultua kaikkien muiden passeista on rettelöity samoin kuin minunkin. En koetellut, mitä apua lahjoista olisi ollut vaaditun tarkastustodistuksen puutteessa, vaan melkein jo kadun, etten sitä tehnyt. Mutta kun minua jyrkästi käskettiin joko Rajajoen tai Suomalaisen Passitoimiston kautta matkustamaan Kajaanista Arkangeliin, ei tullut mieleeni koetella kolmannen, suoremman tien mahdollisuutta. — Ole hyvä ja sano terveisiä Ståhlbergille ja pyydä häntä terveisten ohessa antamaan Cajanille tieto, että pian saavun Helsinkiin. Muutoin jompikumpi tai ehkä kumpikin voisi tulla kirjoittaneeksi minulle osotteena Arkangeli. — Mitä Venäjän Historiaan tulee, jonka johdosta Sinulle Petroskoista annoin toimia, niin olisipa oivallista, jos olisit saanut jonkun ryhtymään työhön; ellet ole, lienee minun tehtävä se itse tultuani sinne, vaikka en hyvin joutuisi. — Terveisiä tutuille!
Harras ystäväsi
Elias Lönnrot.
16.