Ukoni tulinen turkki,
Waippa wanhan Wäinämöisen
Taiwahasta tuotakohon,[17]
Päälleni puettakohon,
Koska tulen tuimaan sotaan,
Tasapäähän tappelohon.
Tee Jesus kiwinen kilpi,
Tarha rautanen rakenna,
Jonka suojasta sotinen,
Jonka tapellen takoa;
Ettei minun piilit pysty,
Terärauat[18] tee wikoa,
Waikk' ois waskesta walettu,
Tai huohtawa hopea,
Terä kullan kuuraeltu.
Terä syltyksi syseä,[19]
Kärki käännä käppyrähän.
Wäinän tyttö kultakulma,
Waskihelma, wyö hopea
Wettä wänkille wetäse
Yheksästä[20] lähtehestä,
Kolmen korttein nenästä,
Jot' ei ruuit[21] rupsahtaisi,
Eikä lukko laukiaisi,
Pahat jauhot paukahtaisi
Eikä lyiyt miestä löisi,
Tinapallit paiskoaisi,
Pii, pii! piä warasi,
Salttipietari sanasi.
Mehtämiehen[22] Rukous.
Tuolta korpi kuumottaapi,
Tuolta sintääpi sinerwä;
Tuonne mieleni tekisi,
Aiwoni ajattelisi,
Muien miesten mehtimaille,
Urosten eräsaloille.
Koirani keränä wieri,
Sukseni maan matona
Mun metälle mennessäni,
Ja salolle saassesani.[23]
Miiritär metän miniä,
Kuuritar metän kuningas!
Mä sun kullin kuikuttelen,
Hopehilla houkuttelen.
Paah[24] nyt metät miekka wyölle,
Salot kalpio kätehen,
Wanhat hongat waski wyölle,
Kuuset kultakalkkaroihin;
Paah kuin panit muinoselta
Sinun antiaikoinasi;
Mun mettälle mentyäni
Ja salolle saatuani,
Korwelle kohottuani,
Mäen päälle päästyäni,
Kuuna paisto kuusen oksat,
Päiwänä petäjän latwat;
Kuuna paisto kuullut poika,
Päiwänä tytär pätöwä.
Mielly mehtä miehiisi,
Tammeinen uroihisi,
Lepy lehto, kostu korpi,
Taiwu ainoa Tapio;
Lepy minun miehilleni,
Kostu minun koirilleni.
Eipä miesten muienkahan[25]
Sinisemmät silmäripset,
Koreamat kulmakarwat,
Kuin on meiän[26] miehilläkin.
Eipä miesten muienkahan,
Mehtikoirat kultasemmat,
Kultasemmat, kuulusammat,
Kuin on meiän miehillämme,
Eikä miesten muienkahan
Sukset hoikat hopehesta,
Sauwat waskesta walettu;
Anna koiran kohti juosta,
Penun julki julkotella,
Saata kontion kotihin
Eli petran palkaille.
Ota kultanen kurikka
Eli waskinen wasara,
Jolla korwet kolkuttelet,
Salot synkät sylkyttelet,
Että wilja wirtoaisi,
Sekä karja karkuaisi,
Miehen ehtiwän etehen,
Weä Wirosta, tuo Turusta,
Kiikkalasta, Kaakkalasta,
Pimeästä Pohjolasta,
Lapin synkiltä saloilta;
Saata tällen saarekselle,
Tälle kummulle kuleta,
Minun pyytöpaikoilleni,
Minun saalissalmilleni,
Jota saalis saataisihin,
Erän toimi tuotaisihin,
Minun pyytöpäiwinäni,
Sinun antiaikoinasi.
Waan jos mehtä merkin annat,
Niin sano salon isäntä:
"Ei tule turkkia yhestä,[27]
Hattua kahen[28] nahasta
Waan jos sä satoja annat,
Tuhansia tuppaelet,
Niin mä werkahan wetäinnen,[29]
Panein saksan palttinoihin;
sillat silkin, suot sametin;
Werkahan wetelät paikat,
Pahat paikat palttinoihin,
Metän ukko hallaparta
Metän kuulusa kuningas!
Lyöte[30] lykkywaatteisihin,
Antipaitoisi paneite!
Laske juoni juoksemahan,
Wirka wippelehtämähän."
Rukous Peuraa pyytäissä.
Typeryyttä itki tyhjä,
Wajouttansa walitti:
Missä antaja asuupi,
Elääpi hywä emäntä,
Puhas[31] muori puuhoaapi?
Tuolla antaja asuupi,
Elääpi hywä emäntä,
Puhas muori puuhoaapi;
Sakaroilla sarwilinnan,
Metän linnan liepehillä.
Mitä tuo tekeepi tuolla?
Luista linnoa tekeepi,
Kynsistä kyhäeleepi.
Annikka awainpiika,
Eewa piika pikkarainen,
Soitellos mesinen pilli,
Simapilli piiparoita
Korwalla ehon[32] emännän.
Et emäntä lienekkähän,
Jos et piikoa pitäne;
Sata piikoa pitäne,
Tuhat muuta käskylläistä,
Pihtipuolisen pitäjää,
Karjan kaiken hallihtiaa,[33]
Wallihtiaa wiljan kaiken;
Piteliää pitkän karjan,
Suuren juonen juohteliaa.
Laske laapi lampahasi
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwillen keinoilleni.
Lumikki tytär Tapion!
Luikuta lumikkiasi
Tämän ilman kannen alle,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua;
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä.
Kuin ei täywy[34] tännempöä,
Niin tuo tuolta tuonnempoa
Yli kahtojan[35] kaheksan,
Yli pyytäjän yheksän
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwillen keinoilleni;
Takoa Tanikan linnan,
Pohjan penkereen perältä;
Paikoilta papittomilta,
Mailta ristimättömiltä,
Nimen tietämättömiltä,
Kirkon seihtemän[36] seliltä
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä.
Hiien poika pikkarainen,
Hyppäjä hywän selän!
Ota kultakannuksesi
Hopeaisen orren päästä,
Kultasesta lippahasta,
Waskisesta wakkasesta;
Sillä kutkuta kuwetta,
Sekä kaiwa kainaloita;
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua,
Waskisissa waljahissa,
Kultasissa kahlehissa.
Tästä tänne tie meneepi,
Rata uusi urkeneepi,
Mennä suuren, mennä pienen.
Täst' on sillat silkin pantu,
Sillat silkin, suot sametin,
Palttinoin pahimmat paikat,
Pahat paikat palttinalla,
Pantu saksan palttinalla,
Weran äärillä weetty.[37]
Ukkonen isä ylinen,
Mies on wanha taiwahinen
Ota kultanen kurikka,
Hopeaisen orren päästä;
Sillä siwalla siwuja,
Komauta konkeloa,
Säwäytä säikälettä;
Pane luut lotajamahan,
Sääret säikälehtämähän.
Metän armas antimuori,
Metän piika pikkarainen!
Millon wilja wirtoaapi,
Kuin hän kahtoopi[38] yliten,
Sillon aitoa ylennä;
Millon kahtoopi alaten,
Sillon aitoa alenna,
Kuin ei wilja wierimällä,
Sillon aita annollansa.
Anna juosta joutusasti
Wikewästi wiilletellä;
Tälle maalle tultuasi,
Puna lanka portahaksi
Päälliten tulisen kosken;
Sillat silkillä siota,
Pahat paikat palttinalla,
Weran äärillä wetele.
Pane pursto purjeheksi,
Seipo seiliksi rapaja.
Anna juosta juotusasti,
Wikewästi wiilletellä,
Ilman päiten wierimätä,
Sikloin[39] siwuamata.
Ota wihta wiiakosta,
Koiwu korpinotkelmosta;
Jok' ei wirkku juoksemahan,
Sitä siimalla siwauta,
Nahkaruoskalla napauta,
Kiiätä kiwen mujuilla,
Papeloilla paah[40] perästä.
Ota wihta wiittä syltää,
Koiwu kolmia tapaja,
Jolla witot[41] wiljoasi,
Karkottelet karjoasi.
Utu tyttö, neito terho,
Luonnotar, tytär Tapion!
Sieklo sieklalla[42] utuja,
Uroon tuuhun tuntemata,
Miehen wainun wainumata.
Utu silmille siwalla,
Terhen korwille karista.
Lehtisilmä, haahen lanka!
Pyywys[43] kahtia jakoa;
Jonka saatat saalihiksi,
Suuta silkillä sitaise,
Wäännä päätä wäärällehen,
Jot' ei pieksä pellawoita;
Eikä liinoja lewitä.
Pistä pellawapiwosi,
Sekä kultakuontalosi
Hopeaisen orren alle,
Tuona yönä ensimäisnä,
Toisna yönä keskimäisnä,
Wiikon päässä wiimeistäin.[44]
Tuoppas tuota, tuulillain,[45]
Tuulillain, tuiskuillain,
Säilläin ja sateillain,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua.
Eipä miesten muienkahan
Sinisemmät silmäripset,
Koreammat kulmakarwat,
Jalan heitto hempeämpi
Kuin on miesten meiänkin;
Eikä miesten muienkahan
Silkkiset sukan sitehet,
Hopeaiset housun nauhat.
Lyöppä Ukko uutta puuta,
Säwäytä säikälettä,
Komauta konkeloa
Wiljan syntymäsioilla,
Rahan karwan kaswinmaalla.
Rukous jänistä pyytäissä.
Ukkonen isä, ylinen,
Mies on vanha taivahinen!
Nosta pilvi luotehelta,
Toinen lännestä lähetä,
Kolmas kohota koilta;
Syrjin yhtehen syseä,
Lomatusten loukahuta.
Saappa[46] mettä warwuilleni
Metisestä taiwahasta,
Sima pilwestä pirota
Warwulleni keskimäiseen.
Muut täss' on wihawat warwut
Waan yks' on metinen warpu,
Jok' on latwoin laskettuna,
Latwoin laskettu lumehen,
Tywi on käätty taiwosehen.
Latwa pihtiä pitääpi,
Tywi jousta jännittääpi.
Eilen mä käwin metässä,
Kolm' on linnoa metässä;
Yks' on puinen, toinen luinen,
Kolmas on kiwinen linna,
Se linna Ewestin linna.
Kuus' on kultaikkunoa
Kunni[47] linnan kulmanteella.
Mä katon sisähän noista,
Siellä antajat asuwat
Ja wiruwat wiljan eukot.
Käet[48] on kultakäärehillä,
Sormet kultasormuksilla.
Annikka awainpiika,
Ewa piika pikkarainen!
Mene aittahan mäelle,
Laske laapilampahasi,
Lupiluppakorwasesi.
Anna juosta joutusasti,
Wikewästi wiilletellä
Muien sikloin siwute,
Muien ansoin alate,
Minun pyytöpaikoilleni,
Käytäwillen keinoilleni,
Kohti miestä pyytäwöä,
Kohti konstia uroota,
Wasten waimon kannettua.
Jok' ei wirkku juoksemahan,
Sitä wirkuta witalla;
Lyöppä wirkuksi witalla,
Nopeaksi nuoran päällä;
Joka tieltä pois meneepi,
Tiellen korwasta kohenna,
Nahkaruoskalla napauta,
Kiiätä kiwen mujuilla,
Papeloilla paah perästä.
Karhun päälliset.
Mehtolan metinen muori,
Metän kultanen Kuningas!
Tule nyt häihin härkösesi,
Pitkäwillasi pitohon.
Otan nenän Oholtani,
Wainun tuntemattomaksi;
Otan korwan Oholtani,
Korwan kuulemattomaksi;
Otan silmän Oholtani,
Silmän näkemättömäksi;
(Kuin sitte pääkallo saatetaan petäjään),
Lähe nyt kulta kulkemahan,
Rahan armas astumahan
Kullaista kujoa myöten,
Hopeaista tietä myöten.
Täst' on sillat silkin pantu,
Sillat silkin, suot sametin,
Pahat paikat palttinalla,
Weralla wetelät paikat.
Ei tästä etäälle wieä,[49]
Wieään mäntyhyn mäelle,
Petäjääseen pellon päähän,
Siihen tuuli turwan tuopi,
Aalto ahwenan ajaapi,
Siwullais on siikasalmi,
Luonais on lohiapajas,
Juot wettä wiereltäsi,
Syöt tuoresta kaloa;
Siin' on hywä ollaksesi,
Armas aikoellaksesi.
Uhrisanat saaliin jälestä.