Oli piika pikkarainen,
Kolmen sormen korkunainen,
Pikkusen pitunen waaksan;
Tuollen ei tullut sulhasia.
Nostin Lemmen liehumahan,
Kunnian kukostamahan
Yli kuuen[62] kirkkokunnan,
Yli kappelin kaheksan.
Nouse Lempi liehumahan,
Kunnia kukostamahan,
Yli kuuen kirkkokunnan,
Yli kappelin kaheksan!
Sian nahka silmiltäsi,
Koiran nahka korwiltasi,
Päältäsi pahat pakanat.
Naiaanpa[63] nasanenätkin,
Jouetaanpa[64] jormunaamat;
Miks' ei siis sinua naia
Suon kukaista, maan kukaista,
Kaiken kaupungin kukaista,
Wesiheinän hempeyttä,
Kastekkorren kauneutta,
Makeutta mesimarjan!
Ei naitu naintawuonna,
Kirkiwuonna kihlattuna,
Wiety wiimeissä kesänä.
Hei Lempi, heräjä Lempi
Tämän lapsen lantioille,
Tämän peipposen perälle!
Nouskoon kiihko kiimasuosta,
Häkärä haiyn perästä,
Tallista orihin kiihko,
Tamman kiihko tanhuasta,
Lepiköstä lehmän kiihko,
Kissan kiihko kiukuasta,
Kasin pienen karinasta,
Penun pienen penkin alta.
Ei sitte sinä ikänä,
Jota ei tänä kesänä,
Lempi nousse liehumahan,
Kunnia kukostamahan!
Nouse Lempi liehumahan,
Kunnia kukostamahan.
Nouse nuorin nostamata,
Terwaköysin tempomata.
Jos et nouse niin mä noiun,[62]
Jos et kiihy niin ma kiruun.
Linnat liikku, järwet läikky,
Wuoret waskiset wapisi;
Miks' et siis sinäin liiku?
Liiku liikuteltaessa,
Järky järkyteltäessä!
Taitin mä wastan warwikosta,
Otin wettä lähtehestä,
Pesemään mun pienostani,
Puhistamaan pulmostani.
Niinkuin pulmosen puhistit,
Niin pese Jesus piikasi
Naisten naarojen sanoista,
pakinoista parratonten,
Pakinoist' on partasuien!
Ken on päälle kahtoneepi,
Kahtohoon metosin silmin,
Lemmen silmin liehaohon,
Paah nyt kullat kuultamahan,
Hopeat helistämähän!
Tässä wastassa hywässä
Kuin lienee lehtien luku,
Niin on miestä kahtomassa.
Tässä wastassa hywässä
Kuin lienee urpien luku,
Niin lie luku sulhasien.
Nostin Lemmen liehumahan,
Kunnian kukoistamahan;
Tulipa metinen pilwi
Metisestä taiwosesta,
Sato mettä taiwosesta,
Mettä taiwahan nawalta.
Wielä meiän piikalasten
Tuleepi Turusta wiejät,
Pojat toiset Torniosta.
Wäinämöisen Kiellot.
Kielti[66] wanha Wäinämöinen
Kukkaroa paikattua
Wyöltä miehen naimattoman.
Kielti wanha Wäinämöinen
Maantiellä makoamasta,
Syänyöllä huutamasta,
Wenehessä wieremästä,
Paatissa parahtamasta.
Kielti wanha Wäinämöinen
Syömästä siian suolta,
Hauin wuolta wuolimasta,
Ahwenan alasta puolta.
Lasta uneen kylwettäissä.
Mist' on pulmat puuttununna,
Taikiat tapahtununna?
Kiwistäkö, kannoistako,
Wai on wanhoista akoista,
Wai on watturaunioista,
Wai on siitä seipähästä,
Joss' on korppi koinittuna,
Musta lintu mulkuttuna?
Tule turwa Jumalasta,
Helppo hengen haltiasta,
Wara waimoista pyhistä,
Turwa Luonnon tyttäristä.
Uni ulkona kysyypi,
Unen poika porstuassa,
Koukkaapi owen takana:
Onko lasta kätkyessä,
"Onko pientä peittehessä,
Wakaista waattehissa?"
Tule tuutuhun Unonen,
Käy Unonen kätkyhyni,
Lapsen pienen peitteesehen,
Wakahisen waatteisihin;
Anna maata lapsen pienen,
Lewätä wähäwäkisen.
Nukuta Jumala lasta,
Makahuta Maariainen;
Saisi likkakin lewätä,
Lapsen orja olla jouten.
Läkkää nyt maata maan luwalla,
Maan luwalla, puun luwalla,
Kaiken kartanon luwalla.
Maaria makahuttaon,
Jumala ylös nostaohon
Jumalata kiittämähän,
Jesusta ylistämähän.
Sairaita kylwettäissä.
Mistä puuttu pulmahinen,
Mistä taikia tapahtu?
Kiwistäkö, kannoistako,
Wai on wanhoista akoista, j.n.e.
Tietomiesten tienohilta,
Lakkipäien lainehilta,
Noitien noronenistä,
Mäkipäistä möyrymiesten,
Mullista muhajawista,
Maista liikuteltawista,
Lummetkoirain koista,
Kalmalaisten kartanosta,
Karhun kiljun kalliolta,
Rewon reuwuntasialta,
Jäniksen jäwintämaalta?
Ukko taiwain napanen,
Remopilwiin reunahinen!
Piä pilwissä keräjä,
Säkehissä neuwo selwä;
Nosta lonka luotehelta,
Pilwi pitkältä perältä,
Koko kolmelta taholta,
Yheksältä yhjäytä,
Nurin puolin nyhjäytä
Saa kyitä käärmehiä,
Saa rauaista raetta
Noien noitien norolle,
Lietomiesten tienohille j.n.e.
Tuhat tuttua tuleepi,
Sata herran sankaria
Ylähältä taiwosesta.
Ne tuopi tulisen miekan,
Parahalta paimenelta.
Nykysempiä Runoja ja Lauluja.
Laulajan alkuwirsi.
Minä mies wähäwäkinen,
Uros heikkohengellinen
En ole iso iältä,
Wahwa warren kaswannolta.
En ole opissa ollut,
Käynyt koulukumppalissa;
Waan joko ryhtynen runohin,
Laikahtanen laulamahan.
Laulan, laulan, weitoseni!
Anna aikasi ilohon,
Ota kultakanteleesi
Hopeaisen orren päästä;
Toinen kanna kammarista,
Sormet kielillen sowita,
Äänet yhtehen aseta.
Anna sinä Suomen kansa,
Anna Sawo, anna Kainu,
Anna armas Karjalainen,
Anna Hämehen asuja,
Anna kuulua kujilla,
Anna kaikua kylissä
Sekä soitto, että laulu,
Ilotekosi totinen.