Voi, kun loit minua luoja, Kun et luonut lentäväksi, Kotkana kohoavaksi, Lintusena liikkuvaksi! Oisko linnun lentoneuot, Kohottimet kotkalinnun, Saisin siivet hanhoselta, Kurelta kulettimensa; Sitte siiville rupeisin, Lenteleisin, liiteleisin— Kulkisin ma kullan maalle, Asunnoille armahani. Lentäisin lepeämättä, Matkalla makoamatta, Ilman puussa istumatta, Lehvällä levähtämättä; Meret ei estäisi minua, Selät ei ne seisattaisi. En surisi iltaisesta, Enkä einetruo'istani, Murkinat' en muisteleisi, Viel' en viikonkaan perästä; Armas minun aamustaisi, Illastuttaisi ihana, Kasvo kaunis syötteleisi, Muoto murkinoitteleisi.
45. Itkee kurja kullaistani.
En itke isoni maita, Enkä maammoni majoja; Itken kurja kullaistani, Ja katala kaunoistani. Missäpä minun omani, Kussa lie nyt kultaiseni?— En ole sitte silmin nähnyt, Kun laiva lahelta lähti, Joka kultani kuletti, Kauas kantoi kaunoseni. Ylitse selän sinisen, Poikki paljo pauhoavan; Johon ei kuulu kurjan kulkku, Eikä raiku raukan rinta, Vaikka huuan hoilottelen, Valittelen voivottelen.
Tuo Jumala purje'tuulta, Eli ratki rasvatyyntä, Etteipä poloisen pojan Sormet soutaissa kuluisi, Sormet suotta souellessa, Käet vettä vellotessa. Sitte tänne tullessansa, Palatessansa kotihin, Suo Jumala suora ranta, Tyyni valkama valitse, Jotta suorin souteleisi, Matkan oikein osaisi.
46. Tehkös liitto lintuseni.
Kussa lie mun kultueni, Maalla millä marjueni— Lie'kö maalla, vai merellä, Meren suurella selällä, Vaiko Ruotsin-rantasilla, Saksan salmilla syvillä, Juutin julmassa soassa, Kapinassa kauhiassa, Joss' on verta säärivarsi, Polvenkorkeus punaista. Voi ken saattaisi sanoman, Ja kuka kuletteleisi, Ennenkun muut murehen saapi, Akat huolen arvoavi?— Tehkös liitto lintuseni, Salakauppa kaunoseni— Liitto lyökäme välehen, Saakame salainen kauppa, Ilman muien tietämättä, Ja toisen tokatimatta: Mie piän pesästä huolen, Laitan ruoan lapsillesi, Sie lennä ajalla sillä, Saata sana sille maalle, Kussa kulta kuuntelevi, Kautokenkä katselevi. Ei se jaksa pieni lintu, Ei mennä meren ylitse— Välehen vähä väsyvi, Pian heikko hengästyvi; Oisko tuuli mielellisnä, Ahavainen kielellisnä, Sepä voisi viestit vieä, Sepä saatella sanomat; Sanan veisi, toisen toisi, Kielen liian liikuttaisi, Kahen kaunihin välillä, Kahen kullan kuulemilla.
47. Minun sulhoni soassa.
Muien on sulhonsa kotona, Minun on sulhoni soassa, Kutratukka kulkemassa, Valkiipää vaeltamassa, Tuolla Turkinmaan perillä, Turkin raukoilla rajoilla. Ei siellä emo elätä, Ei sivele Suomen sisko, Suomen tyttö ei suuta anna; Siveli siliä miekka, Satatti sotasapeli, Tykki suuri suuta antoi.
Voi toki tytär typerä, Kun on sulhoni soassa, Aino sulhoni soassa, Jota itkin, jota vuotin, Jota toivotin ikäni! Käkesi kotona naia, Häät piteä pääsiäisnä; Eipä nainunna kotona, Saanut häitä Suomen maalla, Sattui häät sotakeolla, Vihki vierahan tuvilla, Suuren herran suojuksessa, Pienen herran pirttisessä— Pappina pakanan sana, Valta vieras vihkijänä, Suora miekka sormuksina, Morsiamena kiväri.
48. Jouvu kultani kotihin.