c. Juurakosta.

juurakko (rhizoma, rotstock), erästen kasvien tavallisesti
maanalainen varren-osa, joka ylipäästään vuosittain kasvaa ja
työntää uuden varren maan päälle entisen kuihtuneen sijasta.
Seki ennen juuren nimellä tuttu on saanut seuraavia erotussanoja.
suikertava juuri (radix repens, krypande rot), maan pintaa myöten
venyvä eli luikertava.
nivelikäs (r. articulata, ledad), kun vuosilisäin välit ovat
hoikempia.
solmikas (r. nodosa, knutig), kun vuosilisät yhtyvät vahvemmilla
välipaikoilla.
typäkkä (r. praemorsa l. succisa, afstympad), kun juurakko on
lyhyt ja ikään kuin katkaistu päästä.

Erilaatuisia maasta yleneviä vartaloita ovat runko, vali, korsi ja varsi.

runko t. puuvarsi (truncus, kronstam), tyvestä latvaan hoikkeneva
puinen vartalo erinäisellä sydän-, puu- ja kuorikerralla, haarova
ja oksiva (puilla ja pensailla).
vali t. palmuvarsi (cauloma l. caudex, palmstam), tasapaksu,
puinen, tav. haaraton vartalo erottamattomalla sydän-, puu- ja
kuorikerralla. Valivartaloisia ovat palmut ja eräät muut puut.
korsi t. heinävarsi (culmus, strå), heinäkasvien vartalo, pillikäs,
solmunivelinen, tuppilehtinen, yksinäinen, harv. haarova.
Vahvempaa sanotaan oljeksi.
ruoko (calamus, säfstrå), erilaatuinen, nivelitön, hohka-aineinen,
ei pillikäs korsi.
varsi (caulis, stjelk), semmoinen vartalo, joka ei kuulu yhteen
eikä toiseen edelliseen laatuun (ruohoilla, kukkasilla j.n.e.)

Vartalo eli varsi sanotaan olevan:

ruohomainen (cormus l. caulis herbaceus), kun on pehmeä laatuansa ja vuosittain lakastuva. puinen (c. lignosus, trädartad), kiinteä, monivuotinen, vasta ylempätä haarova varsi puilla (arbores, träd). pensainen (c. fruticosus, buskartad), kiinteä, monivuotinen, juuresta alkain haarova varsi pensailla (frutices, buskar). pensastava (c. suffruticosus, nästan buskartad), kun haarat ainoastaan tyvestä ovat kiinteä-aineisia ja monivuotisia, mutta ylempätä ruohomaisia, vuosittain lakastuvia, pensastoilla (suffrutices, småbuskar). täyteinen (c. solidus, tät), ylensä yhtä lomatonta ainetta. pillikäs (c. fistulosus, pipig) pitkin pituuttaan tyhjä sisältä. pullakka (c. inflatus, uppblåst), pillikäs ja pöhökäs. runsasytyinen l. ytevä (c. medullosus, märgfull), tavallista vahvemmalla ytimellä. hohkamainen l. sienettävä (c. spongiosus, svampaktig), täynnä sienemäistä solukkoa. mehinen (c. succulentus, vattenaktig), runsaalla vehriällä tahi vedenkarvaisella nesteellä. maitias, edell. hentoinen (c. laxus, svag) ja hoikka (c. debilis, spenslig), niin nerkko ja kaihera, että tuskin pysyy pystössä. veltto l. hervoton (c. flaccidus, slak), joka ei kestä pystössä. tönkeä (c. rigidus, styf), joka taivuttaissa katkeaa. notkea (c. flexilis, böjlig), norea, katkeamatta taipuva. sitkeä (c. tenax, seg), notkistuva ja työläästi taittuva. hauras (c. fragilis, spröd), jäykkä ja helposti katkeava. solmikas l. solmunivelinen (c. nodosus l. nodoso-articulatus, knutig), jolla on useampaa solmuilla (nodi, knutar) erotettua jaksoa eli solmuväliä (internodium), e.m. oljella. nivelikäs l. hoikkanivelinen (c. articulatus l. constricto- articulatus, ledad), kun varren erijaksoin välit ovat pehmeämpiä, tav. sujuvia ja hoikempia. yhtenäinen (c. continuus l. contiguus, sammanhängande), jolla ei ole eri jaksoja, solmuja tahi niveliä. solmuton l. nivelitön (c. enodis l. exarticulatus, oledad), y.k. ed. liereä l. pyöreä (c. teres, trind), yhtä pyöreä ilman särmittä, kulmitta ja eri sivuitta. sivupuoli (c. semiteres, halftrind), puoli litteä, toinen pyöreä. litteämäinen (c. compressus, hoptryckt), littenevillä sivuilla, särmitön. litteä (c. complanatus, platt), ohuempi edellistä. kaksiteräinen (c. anceps, tvåäggad), litteä kahdella terävällä vastapäisellä syrjällä. kulmikas (c. angulatus, kantig), harjumaisesti kohonneilla sivuilla. nulokulmainen (c. obtusangulus, trubbkantig), tylppämäisillä harjuilla. särmikäs (c. acutangulus, hvasskantig), terävillä kulmilla. ohutsärmäinen (c. acutissangulus, skarpkantig), vieläki terävämpikulmainen. kolmi-, kuusi-, monikantainen (c. tri-, hexa-, polygonus, 3-, 6-, flerkantig) 3:lla, 6:lla, monella kehkerällä kulmain välisellä sivulla. kolmi- — kymmentahkoinen (c. tri- — decemqueter, 3—10-sidig), niin monella tasaisella sivulla. kolmi-, kuusi-, moniteräinen (c. tri-, sex-, multangularis, 3-, 6-, flereggad), niin monella kouruisella sivulla ja ohuella terämäisellä särmällä eli syrjällä. nauhamainen (c. fasciatus, bandformig), useammasta varresta yhteen kasvettunut. lehtinen (c. foliatus, bladig). lehvakka l. lehtevä (c. foliosus), jolla on paljo lehtejä. lehdetön (c. aphyllus, bladlös). tupillinen l. tuppikäärinen (c. vaginatus, slidad), kun varren ympäri on tuppimaisia, usein lehdestyviä kääreitä. suomuinen (c. squamosus, fjällig), suomumaisilla lehti-käperöillä ympäri vartta. suomukkainen (c. squamulosus, småfjällig), y.k. ed. hyvin pienoisilla suomuilla. paanuttu (c. imbricatus, täckt), päälitysten limitetyillä suomuilla tahi lehdeillä niin peitetty, ettei itseä vartta näykkään. sulitettu (c. alatus, vingad), kun kaksi vastakkaista syrjää ovat lehtimäisesti levenneitä. apulehtinen (c. stipulatus, försedd med stipler). apulehdetön (c. exstipulatus, stipellös). paljas (c. nudus, bar), jolla ei ole minkäänlaista lehdetystä. uurtoinen (c. sulcatus, fårad), pitkinäisillä syvemmillä juovilla eli uurteilla. juomuinen, pyköinen, karvainen, höyteä, piikillinen, kierä, kehnäinen, paikullinen, sileä, karkea, nyhäinen, kaarnainen y.m. ovat jo edellä mainitut. pysty (c. erectus, upprätt), suoraan ylös maasta nouseva. kallas (c. obliquus, sned), k. ed. suora (rectus, rak), mutkiton. piukka (c. strictus, upprätt och styf l. rak och styf), pysty ja jäykkä tahi suora ja jäykkä. mutkiva (c. flexuosus, krokig), sinne tänne väärä. polviva (c. geniculatus, knäböjd), solmunivelinen varsi eri suuntaisilla solmuväleillä. koheneva (c. adscendens, uppstigande), tyvipuoli vartta maassa tahi kallellaan, latvapuoli pysty. kaareva (c. incurvatus, uppböjd), kaaressa ylöspäin. lenko (c. declinatus, nedböjd), tyveltä pystössä, latvempata alaskaareva. nuokkuva (c. nutans, lutande), pysty varsi pää kallellaan. nuokahtava (c. cernuus), vähemmin kallellaan päästä. rippuva (c. pendulus, hängande), toisiin kasveihin, kalliovieriin tahi muihin aineisiin juurtunut ja varrellaan alas roikottava. rento (c. procumbens, nedliggande), maassa makaava ilman juuria tekemättä. lama (c. prostratus l. humifusus), haaroinensaki maassa. laiehtiva (c. fluitans, flytande), veden kalvolla makaava. suikertava (c. repens, krypande), juuria maahan lähettävä rento varsi. longertava (c. sarmentosus, refvig), kun varsi pitemmillä väleillä lähettää juuria maahan ja välijaksot eivät makaa aivan maassa kiinni. loikertava (c. reptans), y.k. ed. kiiveksivä l. juurrehtiva (c. radicans, rotslående), kun varsi pienoisilla ilmajuurilla tarttuu muihin aineisiin ja niitä myöten kohotteleikse, e.m. verhamo. väänneliäs (c. scandens, klängande), samalla tavalla muiden kasvien tahi ainetten varassa nouseva ja niihin kärheillään (cirrhi) tahi hakaroillaan takistuva. köynneliäs (c. volubilis, slingrande), kun varsi kasvaissaan kiertyy jonkun muun kasvin tahi aineen ympäri joko vastoin päivää (c. volubilis dextrorsum, från venster åt höger) e.m. humala, tahi myöten päivää (c. vol. sinistrorsum, från höger åt venster) e.m. salkopapu.

ihkayhtenäinen (c. simplicissimus, helt och hållet enkel), jolla
ei ole varsi- eikä kukkahaarukoita.
yhtenäinen (c. simplex, enkel), varsi haaraton, kukat haarovia.
haarova (c. ramosus, grenig), haarallinen, haarakas.
monihaarainen (c. ramosissimus, mycket grenig), kun on paljo ja
uudelleen haarottavia haaroja.
yltävä l. läpituntuva (c. excurrens l. integer, fortlöpande),
jonka pitkin pituuttaan aina latvaan asti voipi selvästi erottaa
haaroista, e.m. havupuissa.
haihtuva l. sortuva (c. deliquescens, söndergrenad), kun emävarsi
sortuu eli jakauu haaroiksi, joista sitä ei taida erottaa,
e.m. lehtipuissa.
latvavarainen (c. prolifer, toppalstrande), kun uusia haaroja ja
lehtejä ei lähde varren sivuilta, vaan ainoastansa latvasta.
kaksitteleva (c. dichotomus, klynnedeld), kun varsi jakauu kahdeksi
haaraksi ja haarat eteenpäin yhä kahdeksi.
kolmitteleva (c. trichotomus, upprepadt tregrenig), kun samalla
tavalla kerroten jakauu kolmeksi haaraksi.
ristihaarainen (c. brachiatus, armgrenig), haarat paritellen
vastakkaisia ja likimäiset haaraparit ristissä toinen toisensa
kanssa.
pitkittävä l. rajaton (c. indeterminatus, obegränsad), kun varsi
sivulta kukkiessaan latvasta pitkittää kasvuansa.
rajattu l. rajauva (c. determinatus, begränsad), latvasta kukkiva
ja siihen kasvunsa päättävä varsi.

Erittäin merkittäviä varressa ovat ydin (medulla, märg), puuaine (lignum, ved), kuori (cortex, bark). Puuaineessa on kaksi erikertaa, sisämäinen kovempi sydänpuu (duramen, kärnved) ja ulkomainen pehmeämpi ja tavallisesti valkeampi manto eli pintapuu (alburnum, splint l. hvitved).

Kuoressa samoin on useampaa erikertaa, ensin puuta vasten nila l. niini (liber, bast), sitte välikuori (periderma, barkhud) ja päälimmäisnä närvi l. ketto (epidermis, öfverhud).

Varteen eli vartaloon kuuluvia ovat myös haarat (rami, grenar) ja oksat eli haarukat (ramuli, qvistar l. smågrenar), lehdet (folia, blad), perälehdet (bracteae, skärmblad l. blomskärmar), apulehdet (stipulae, stipler), silmät eli silmikot (gemmae, knoppar), (kukka flos, blomma), siittimet (partes fructificationis, fröredningsdelar) ja hedelmä (fructus, frukt).