Kukkaperä l. perä (pedunculus, blomskaft) on se kukkasilmikosta lähtevä varren jatko, joka kannattaa kukan, ja joka taitaa olla joko yksinäinen ja yksikukallinen tahi haarova, monikukallinen j.n.e.
vana (scapus, stängel), maanalaisen varren päästä lähtevä kukkaperä,
jota itseänsäki ennen tavallisesti on vartena pidetty.
juurisperä (pedunculus radicalis, rotblomskaft), joka lähtee
maanalaisen varren sivulta, ei päästä.
kukkavarsi l. lapakko (rachis, blomfäste l. blomspindel), se varren
osa tahi haarovan perän runko, josta lähtee useampia kukallisia
perähaaruksia (pedicelli, småskaft).
terttu (racemus, blomklase) on semmoinen kukostus, jossa
pitkäveteinen kukkavarsi sieltä täältä työntää melkein
yhdenpituisia kukkaperiä pitkin pituuttansa, e.m. tuomella.
röyhy (panicula, blomvippa), kun pitkäveteisestä kukkavarresta
sieltä täältä lähtee useampia siirottavia tahi ulospäisiä pitempiä
kukkahaaruksia, jotka uudelleen haarauvat, e.m. kasteheinällä.
harkko (thyrsus, blomspira), kun latvasta kukkimaton, pitkäveteinen
kukkavarsi lähettää monihaaraisia viuhkaisia periä, joista
alemmaiset kukkivat ennen ylemmäisiä ja keskimäiset ennen
vierimäisiä, e.m. sirenillä.
huiskilo (corymbus, blomqvast), kun kukkahaarukset lähtevät eri
paikoilta pitkäveteistä lapakkoa, ja alemmaiset nousevat
tasapäähän ylemmäisten kanssa. Se on joko haaromaton, kun perät
ei enempi haarau, tahi haarova, e.m. kärsäkukalla.
mykerö (capitulum, blomhufvud), kun eriverhoiset perättömät kukat
ovat palleromaisesti kiinni ryhmistyneet lyhytvartiseen lapakkoon,
e.m. apilaassa.
kiehkura (verticillus, blomkrans), kun kukat ovat kiehkurassa varren
ympäri joko perättöminä (vertic. sessilis, oskaftad) tahi
peräkkäinä (v. pedunculatus, skaftad). Tavallisesti sanotaan
myös kiehkuraksi sitä kukostusta lehtihangassa tahi latvassa, kun
kaksi pientä viuhkamaista tahi sarjamaista kukostusta ovat
vastatuksin ja levenevät varren ympäri toinen toisensa lähelle,
e.m. mintussa.
tähkä (spica, ax), kun kukat melkein perättöminä lähtevät
pitkänhoikasta lapakosta, e.m. rukiissa ja sarassa.
Tähkä saattaa olla joko yksikertainen (simplex, enkel) yksittäisillä kukilla, tahi toiskertainen (composita, sammansatt), kun yksityisten kukkain sijasta on pieniä tähkylöitä (spiculae, småax), yhtenäinen (aequalis l. continua, jemnt blombärande), jolla ei ole suurempia välipaikkoja, tahi välikköinen (interrupta, afbruten), kun kukat ovat eri kihermissä, yksipuolinen (uni-lateralis, enradig), kun ovat vaan yhdellä puolella, yhdäppäinen (secunda, ensidig), kun kääntyvät yhdelle suunnalle, kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, kuusiratinen (bi-, tri-, quadri-, quinque-, sexfaria, två-, tre-, fyr-, fem-, sexradig) taikka kaksi-, kolmi-, neli-, viisi-, kuusitahkoinen (di-, tri-, tetra-, penta-, hexasticha, två-, tre-, fyr-, fem-, sexsidig).
norkko l. palmu (amentum, julus, hänge), kun hienolla, tavallisesti notkealla, kukkiessaan tahi hedelmöityään varisevalla pitkulaisella lapakolla on perättömiä, vaillinaisia kukkia, katetut ennen puhkeamistaan limisuomuisilla, ei tuppimaisilla suojuksilla, e.m. koivussa, lepässä, pajussa, haavassa.
Norkon määrä-ajallansa variseminen erottaa sen tähkästä, ja heinäin tähkästä sekin, että suojukset eivät ole tuppimaisia.
Norkot ovat joko hedenorkkoja (amentum masculum, hankönadt hänge), joilla on paljaita hedekukkia, tahi eminorkkoja (am. femineum, honkönadt hänge) paljailla emikukilla, yhdessä tahi eri kasveissa. Edelliset varisevat kukassaan, jälkimäiset hedelmöinä.
Mikäli norkko ilmaantuu lehtimisen edellä, yhtaikaa tahi perästä, on se varhainen (am. praecox, tidig) yhtaikainen (am. coaetaneum, liktidig) tahi myöhäinen (am. serotinum, sen).
käpy (strobilus, conus, kotte) on eminorkko, jonka suomut kukkimisen
jälkeen ovat paisuneet ja kovettuneet nahkeamaiseksi aineeksi,
e.m. kuusessa ja männyssä. Katajassa ja eräissä muissa ovat
kukkasuojukset yhteen kasvettuneet marjakuoreksi, jota marjaa
nimitetään marjakävyksi (galbulus, bärkotte).
puikelo (spadix, blomkolf), pitkänomainen kukostus, jossa
kukkavarren pää on paksuksi turvonnut ja kukat siihen kuin sisään
painuneet, e.m. suovehkassa. Puikelo on milloin koteloinen
(spathaceus, försedd med blomhölster), milloin koteloton
(espathatus, saknande blomhölster).
viuhko (cyma, blomknippe), kun yhtä korkealta varren päästä lähtee
kaksi tahi useampaa kukkahaarusta, jotka epätasaisesti haarauvat
ja kasvavat tasapäisiksi, e.m. heisipensaassa. Kuoperoviuhkoksi
(anthela) sanotaan viuhkoa, jos latvakukka on lyhempi vierimäisiä
ja varsinki äärimäisiä.
tupsu (fasciculus, blomtofs), on viuhkomainen kukostus varsin
lyhyillä kukkahaaruksilla ja liketysten olevilla täydemmillä
kukilla, joka ulkomuotoansa on mykerömäinen tahi kapeasarjainen,
e.m. tervakolla.
pallero (glomerulus, blomnystan), vieläki lyhemmillä haaruksilla
ja kerämäisesti yhteen tukutuilla kukilla tavallisesti lehti- tahi
haarahangassa.
sykerö (anthurus, blomsvans), tähkä-, tahi norkkomainen kukostus
kukkapalleroilla pitkin lapakkoa.
sarja (umbella, blomflock), kun yhdestä kohti varren tahi
varsihaaran päästä lähtee säteettäin useampia periä, joista kuki
joko kantaa kukan, tahi lähettää päästänsä samantapaisia uusia
sädeperiä. Edellisessä tapauksessa sanotaan sarjaa yksinäiseksi
(umb. simplex, enkel), jälkimäisessä toiskertaiseksi (umb.
composita, sammansatt).
Toiskertaisia sarjoja sanotaan myös sarjastoiksi, ja niissä erotetaan emäsarja (umb. universalis, allmän blomflock) sarjukoista (umbellae partiales l. umbellulae, enskilda blomflockar), jotka lähtevät emäsarjan perien päästä. Näitä emäsarjan periä sanotaan säteiksi eli sarjaperiksi (radii, strålar) ja sarjukkain periä peryköiksi eli sarjukkaperiksi (pedicelli, småstrålar l. småskaft).
tasakukkahinen (umb. similiflora, likblommig), on se sarjasto,
jonka kaikki kukat ovat yhtäsuuria.
sädekukkahinen (umb. radiata, strålblommig), kun laitakukat eli
terälehdet sarjan äärimäisissä kukissa ovat isompia, kuin
keskisarjassa.
kehkerä (umb. convexa, kullrig), yhtäpitkillä säteillä.
tasapäinen (umb. plana, jemn), kun äärimäiset säteet ovat pitempiä
ja yhtä korkealla keskimäisten kanssa.
onteva (umb. concava, fördjupad), kun keskimäiset säteet ovat paljo
lyhemmät äärimäisiä ja sarja keskeltä kuopassa.
koppilo (calathium, anthodium l. calithidium, blomkorg l. blomster)
on semmoinen kukostus, jossa useampaa pientä kukkaa seisoo
vieretysten kukkaperän päältä laajenneessa päässä ja yhteisen
suojuskehdon sisässä. Koppiloa osotetaan myös sanoilla kukasto,
yhdyskukka (flores compositi, sammansatta blommor) ja
kukkaryhmä (flores adgregati, gyttrade blommor), joista
edellinen merkitsee sitä, että kunkin erikukkasen heteet ovat
ponsistaan yhdessä. Koppilossa on erotettava erikukkaset
(flosculi, småblommor), lava l. marto (receptaculum l.
anthoclinium, blomsterfäste), kukkaperän laajennut pää, jossa
erikukkaset seisovat, ja kehto (periclinium l. anthodium,
svepefoder). Kehdosta on jo ennen mainittu, muilla osilla on
seuraavia selityssanoja.
kieloiskukkahinen (calathium lingulatum l. semiflosculosum,
tungblomstrig), on koppilo kieloisilla erikukilla. Sanotaan myös
lyhemmästi semmoista koppiloa kieloiskukastoksi (flos compositus
lingulatus l. semiflosculosus, tungblomster).
pillikukkahinen (c. tubulosum, rörblomster), kun kaikki erikukat
ovat pillimäisiä. Sanotaan myös pillikukastoksi (flos compositus
tubulosus l. flosculosus l. discoideus, rörblomster).
kehrämäinen (c. discoideum, disklik), pillikukasto yhtäsuurilla
kukilla.
säteehtivä (c. radians, strålformig), pillikukasto vähän isommilla,
epätasaisilla laitakukilla.
sädekukkahinen (c. radiatum, strålblomstrig) ja sädekukasto (flos
compositus radiatus, strålblomster), kun kukat keskellä ovat
pystöisiä, pillimäisiä, laidalla ulospäisiä, kielekkeisiä. Se
keskikohta koppiloa pillimäisillä kukillansa sanotaan erinimellä
kehräksi (discus, disk) ja kielekkeiset laitakukat säteiksi
(radii, strålar).
tasaneuvoinen (c. homogamum, likkönad) on se koppilo, jonka erikukat
ovat täysineuvoisia.
sekaneuvoinen (c. heterogamum, olikkönad), kun saman koppilon
erikukilla on millä vaan heteitä, millä emiä.
erineuvoinen (c. heterocephalum l. c. homogamum diclinum,
skiljdkönad), kun saman lajin erikoppiloilla on millä vaan
hede-, millä emikukkia.