[17] Korhos-nimen Öhqvist otti vasta 1872 tultuaan Suomalaisen teatterin jäseneksi. Isä Johan Petter Öhqvist, ammatiltaan sorvari, oli Ruotsista muuttanut Suomeen; äiti Johanna Fredrika Broberg oli linnanhoitajan (slottsbefallningsman) tytär Kuopiosta. Aukusti, syntynyt 1851, oli toinen järjestyksessä seitsemästä sisaruksesta. — Kts. muutoin E. Nervanderin kuvaelmaa "Kaatunut etuvartija", U. S. 1891, n:o 119 ja 120.
[18] Täydellistä jäsenluetteloa ei näy säilyneen. Mainittakoon kuitenkin kirjeiden ja suusanallisten tietojen mukaan seuraavat enimmäkseen yleisesti tunnetut nimet: L.N. Achté, Kaarlo Bergbom, J.V. Calamnius, Henrik Borenius, Emil Böök, Victor Ekroos, K.F. Eneberg, Otto Florell, Jaakko Forsman, Alexander Homén, Lars Homén, Herman Lagermarok, Gabr. Linsén, Emil Nervander, Kola ja Mischa Paldani, Gustaf Bancken.
[19] Samaan aikaan näytelmä, joka oli tätä seuranäytäntöä varten käännetty, ilmestyi painettuna kuvalehdessä "Maiden ja merien takaa".
[20] Lahjoittaja oli konsuli sitten kauppaneuvos N. Kiseleff (k. 1883), innokas taiteen ystävä, joka myöhemmin tuli tunnetuksi ruotsalaisen teatterin monivuotisena toimitusjohtajana. Että ylioppilasnäytännöt, joissa suomenkieltä ensikerran kuultiin näyttämöltä, saivat tämän miehen, joka sittemmin tuskin osottautui suomalaisen teatterin suosijaksi, koettamaan edistää suomalaista draamallista kirjallisuutta, on varsin kuvaavaa ajan luonteelle. Kun seuraavalla vuosikymmenellä puoluetaistelu yltyi, Kiseleffinkin mieli nähtävästi muuttui. Toiselta puolen on häntä aina kiitetty hyväntahtoisuudesta ja ritarillisesta mielenlaadusta, jonka tähden on syytä olettaa hänen tylyytensä alkavaa suomalaista näyttämöä kohtaan aiheutuneen luonnollisesta riippuvaisuudesta johtokunnan muista jäsenistä. Kaikessa tapauksessa oli hänen kehoittava lahjansa Seuralle jalon luonnon vapaa, kaunis ilmaisu, joka on luettava hänelle kunniaksi.
[21] Yrjö Koskinen, Kansallisia ja yhteiskunnallisia kirjoituksia I s. 525 (Kirje Toukokuulta, Mehiläinen 1862 nro 5).
[22] Näin Bergbom muutamia kuukausia myöhemmin kertoo asian kirjeessä ystävälleen Otto Florellille, joka silloin oleskeli Parisissa ja jolle hän tahtoi selittää, miksi hänellä oli matti taskussa.
[23] Bergbom vihittiin molempain oikeutten tohtoriksi yliopiston riemujuhlassa 1840.
[24] Muut sisarukset olivat Fredrika Elisabet (Betty) s. 8/3 1837, Gustaf Leonard s. 24/10 1838, Erik Ossian s. 1/9 1845, Augusta Helena s. 6/1 1847 ja Axel Gabriel s. 22/10 1848.
[25] Johanna Karolina Tengström (Senaatin kamreerin K.F. Tengströmin ja erään Anna Margareta Bergbomin tytär), J.J. Tengströmin toinen vaimo, oli ennen ollut naimisissa senaattori Bergbomin sedän, professori Fredrik Bergbomin (k. 1830), kanssa; J.J. Tengströmin edellinen vaimo oli arkkipiispa Joh. Tengströmin tytär Sofia Magdalena af Tengström.
[26] Snellman nimitti 1876 J.J. Tengström vainajaa "isälliseksi ystäväkseen".