[44] Hra Bernhardt, jonka luona Bergbom Berlinissä käydessään 1890-luvun viime vuosina ja myöhemmin asui, ei ollut mikään tavallinen ravintoloitsija taikka pensionin isäntä, vaan entinen laulaja, joka jollakin tavoin oli menettänyt äänensä. Hän oli hienosti sivistynyt mies ja Bergbomin parhaimpia ulkomaalaisia ystäviä. Ensi tuttavuus oli syntynyt aivan sattumalta. Kerran 90-luvun keskivaiheilla oli näet Bergbom ravintolassa kuullut muutamien herrojen läheisessä pöydässä puhuvan Elis Duncker vainajasta tavalla, joka herätti hänen mielenkiintoaan. Hän esitti itsensä Dunckerin maanmiehenä, ja oli yksi herroista ollut Bernhardt ja toinen oopperalaulaja Reichmann. Näiden molempain kanssa tuli Bergbom mitä ystävällisimpiin väleihin, ja hänen ollessaan Berlinissä he halusta etsivät hänen seuraansa. — Kun Bergbom syksyllä 1903 oli Wiesbadenissa parannuksilla, hän eräänä päivänä näki kirjakaupan akkunassa Reichmannin ristillä merkityn valokuvan. Tämä ilmotus ystävän kuolemasta oli häneen syvästi koskenut. Bernhardt, jota hän sairaana myöskin oli usein muistellut, lienee vielä elossa. Erinäisissä tiloissa hän oli Bergbomille osottanut harvinaista myötätuntoisuutta ja avuliaisuutta.
[45] Alma Auer, s. 12/12 1880 Viipurissa, ajuri Aug. Härkösen tytär, läpikäynyt Viipurin suom. tyttökoulun, tullut teatteriin 1898, eronnut keväällä 1904, mennyt 1905 naimisiin Paavo Ahlmanin kanssa.
[46] Otto Tuulos, s. 1876 Nurmijärvellä, vouti Edv. Nybergin ja hänen vaimonsa Auroran poika, eronnut 1903.
[47] l. = labjanäytäntö taikka oikeus saada itse toimeenpanna iltama hyväkseen.
[48] Tässä kirjassa usein mainitun Otto Florellin poika.
[49] Merkki "Anno 1899", Joel Eklund, sai 1:sen palkinnon Smk. 1,000; merkki "Stella", Gesellius, Lindgren ja Saarinen. 2:sen, Smk. 750; merkki "Naamari", Grahn, Hedman ja Wasastjerna 3:nen, Smk. 500; merkki "Ars longa". — kunnialla mainittiin.
[50] Bergbom itse ei koskaan saanut esittää Sprengtportenin oppilaita näyttämöllä, mutta suurlakon jälkeen Jalmari Finne otti sen Maaseututeatterin ohjelmistoon, ja kappale näyteltiin useissa pienemmissä kaupungeissa, joissa se ei kuitenkaan näy herättäneen suurta huomiota.
[51] Paavo Ahlman, s. 26/5 Helsingissä, senaatin kielenkääntäjän, maisteri F. F. Ahlmanin poika, ylioppilas 1893, tullut teatteriin syksyllä 1901, eronnut 1904, nyk. Tampereen teatterin jäsen.
[52] Helmi Tähtinen s. 7/12 Ilmajoella, kansakoulunopettajan tytär. Ollut teatterissa v:een 1908, jolloin mennyt naimisiin varatuomari Mauri Honkajuuren kanssa.
[53] Iivari Kainulainen 27/3 1874 Käkisalmessa, suutarimestarin poika, ollut räätäli ennen kuin liittyi teatteriin, opinnoinut teatterin kustannuksella A. v. Kothenin johdolla; ensi kerran esiintynyt Huotarina Tukkijoella 13/10 1901.