"Seitsemäntoistahan ei oo Mimerin kaivo, toki lie talttunut
kielesi raivo.
Tuulonen ja Sulonen."
"Sitä eivät Rothin neidit ole kirjoittaneet", kivahti Barbro. "Joku on sen tekaissut".
"Johan nyt! He ovat kai muistaneet sinun lystikkään koulurunosi", sanoi
Sonja.
"Älä lörpöttele!" Barbro ravisti ystävätärtään. "Minua on aika lailla hävettänyt ja kaduttanut mokoma häväistysveisu. Oikeastaan on ilkeää, että kaikista tyhmyyksistä, joita on tehnyt, muistutetaan heti kotiin tultua. Minua on kovasti kaduttanut. Aivan typerää on ivata opettajattaria."
"Hirveän sopimatonta", mutisi Aina melkein tukehtumaisillaan. Näöstä päättäen luuli hänen kamppailevan itkua vastaan. Ainakin kihosi hänen silmiinsä kyyneliä, mutta hän ei ollut vähääkään vihaisen näköinen.
Sonja pudisti uhkaavasti etusormeaan.
"Kuuntelehan, Bab!"
"Alt lægger for din Fod jeg ned, mig ruller lille, svær og bred.
Holger Boye."