— Se on selvää, ettemme lähimainkaan tunne toisiamme. Mutta mielenkiintoista on juuri tunkeutua toistensa personallisuuteen ja tehdä havaintoja.
Hänen silmänsä loistivat lämpimän odottavina.
Gunnelia oikein kirveli sen nähdessään, ja hän, joka muuten tavallisesti oli hyvin ylpeä itsestään, tunsi itsensä nyt vain niin merkillisen nöyräksi.
— Elä odota pelkkiä valoisia havainnoita! varoitti hän.
— Etkö sinä tunne mitään levottomuutta niiden havaintojen suhteen, joita sinä puolestasi tulet tekemään? kysyi Garth.
Gunnel pudisti päätään.
— En yhtään.
Hänen rajaton luottamuksensa liikutti Garthia syvästi, ja hän tunsi sen jalostavan vaikutuksen.
— Rakkaus on tuova esiin parhaan mitä meissä on, Gunnelini! sanoi hän lämpimästi.
8.