— Mutta minä en voi elää sinun kokemuksestasi eikä minulla ole mitään omaa. Sinä olet vaativa minua seuraamaan sinua, enkä minä voi. Jos koettaisin sitä, tulisi siitä teeskentelyä.
Hän oli niin liikutettu, että sanoja tuskin saattoi ymmärtää.
— Rakkahin, en tule vaatimaan mitään sinulta, kaikkein vähimmin teeskentelyä.
— Meidän välillämme on juopa. Olen kyllä aavistanut sen, mutta nyt vasta katson alas siihen. Sinä tulet vaatimaan, että minä tulen sen yli sinun luoksesi — mutta minä en voi.
— Etkö sinä tule vaatimaan, että minä tulen sinun puolellesi?
— En, en koskaan! pääsi häneltä melkein kauhistuneena.
— Miksi et?
— Sinä olet oikealla puolella.
— Jos huomaat sen, niin etkö tahdo tulla minun puolelleni?
Garthin mielestä Gunnelin olisi pitänyt tulla vakuutetuksi nyt, kun se oli niin loogillisen selvää. Sillä että joku saattaisi nähdä ja tunnustaa oikean heti tahtomatta sitä, ei johtunut hänen mieleensäkään, niin palava oli hänen oma oikeuden-janonsa.