Muuta vastausta hän ei antanut Gunnelille. Gunnelista tuntui niinkuin Garth tällä vapaudella olisi sitonut häntä enemmän kuin määrätyillä käskyillä tai kielloilla. Jos hän nyt rikkoisi vähimmässäkin Garthia vastaan uskonnonopettajana, täytyisi hänen tuntea itsensä epähienotunteiseksi — ja se oli pahinta mitä hän tiesi.
Nyt Garth tiesi, mikä Gunnel oli. Hän tiesi että niin hienotunteisesti kuin hän vaalisikin Garthin antamaa luottamusta, ei se kuitenkaan ollut kääntänyt häntä. Gunnel oli pelännyt, että Garth ehkä oli uskotellut itselleen jotain sellaista. Sen jälkeen mitä Gunnel nyt oli sanonut, ei Garth enää voisi sitä uskotella.
11.
— Henning, mikä sinua vaivaa!
— Minuako?
Hän koetti näyttää tietämättömältä.
— Niin, sinä olet liikutettu jostain. Mitä se on? Elä luulekaan voivasi salata minulta mitään!
— Se — — —
Garth oli sanomaisillaan "se ei ole mitään", mutta pidätti itsensä. Silloin hän muutti tapaansa ja koetti laskea leikkiä.
— Psyken täytyy hihitä uteliaisuuttaan. On toisinaan viisainta olla valaisematta Amoria lampulla.