— Ei pidä koskaan sanoa "ei koskaan", sanoi Gunnel huokaisten.
— Muistatko, jatkoi hän hetken vaitiolon jälkeen, kun kerran puhuit minulle uskonnostasi? Kaikki, mihin sanoit uskovasi oli se, että olemme täällä rakastaaksemme ja auttaaksemme toisiamme. Sitä olen usein ajatellut sen jälkeen. Luulin silloin tietäväni, mitä rakastaminen on, mutta nyt vasta olen alkanut tavailla rakkauden aakkosia. Alan ymmärtää, että rakkaus on itsensä antamista. Mutta olen tavattoman heikko siinä taidossa.
8.
— Henning, sinä et saa hemmoitella minua kuten teet!
Gunnel sanoi sen puoleksi leikillisellä äänellä, mutta siinä oli surumielisyyttä ohella. Garth vastasi vain hyväilyllä.
— Sinä kärsit kaikkea minun puoleltani, luonteeni saa olla miten huono tahansa, sinä et moiti minua kuitenkaan. Etkö ymmärrä, että sinun on pidettävä minua kovilla? virkkoi Gunnel.
Garth hymyili vain ja silitti hellästi hänen kättään.
Gunnel oli katuvaisella mielellä, sillä hän oli ollut kiihkeä ja kiukkuinen Garthia kohtaan aikaisemmin päivällä. Nyt Garth oli tullut kotiin useita tunteja kestäneen koulutyön jälkeen ja näytti niin väsyneeltä, että Gunnelin sydäntä särki.
— Kadehditko minulta taistelua itseäni vastaan? jatkoi Gunnel. Tahdotko yhä olla minun yläpuolellani siinä kuten kaikessa muussa? Sillä ollaksesi sellainen kuin olet, täytyy sinun taistella, sen kyllä ymmärrän, sinä et ole kärsivällinen luonteeltasi enemmän kuin minäkään.
Garth veti Gunnelin polvelleen, ja pitäen kättään hänen niskallaan hän käänsi hänen kasvonsa niin, että saattoi lukea niistä.