"Varmaan enemmänkin, mrs Kitty," sanoi Betty. "Toby Treffry on nimitetty paikallis-saarnaajaksi meidän piiriimme."
Tämän ilmoitti Betty, sillä välin kuin hän korjasi ruokia pöydästä, eikä mikään olisi voinut panna äitini luottamusta metodistojen laitoksiin kovemmalle koetukselle.
"Toby saarnaajana, vaikka hän itse tuskin osaa puhtaasti kirjaa lukea!" huusi hän.
"Minun luullakseni, missis" sanoi Betty, "ihmiset paljon helpommin oppivat lukemaan kirjaa kuin oppivat sitä, minkä Kaikkivaltias on opettanut Tobylle, sielu-paralle. Syvyyksissä, joitten lävitse Toby on käynyt, löytyy asioita, joista minun tietääkseni ei vielä koskaan ole missään aapis-kirjassa puhuttu."
"Muille hyöty olkoon kuinka suuri tahansa," sanoi äitini, "mutta Tobylle itselle mahtaa olla kovin vaarallista nousta opettajaksi, kun hänellä vielä omasta puolestaan on niin paljon oppimista."
"Missis," sanoi Betty, kunnioituksella, mutta samalla vakavasti, "minun päättääkseni kestäisi tuomiopäivään saakka, jos ihmiset viipyisivät muita opettamasta, siksi kuin itse tulevat täysi-oppineiksi. Ja ihmisistä, jotka vasta silloin rupeevat muita opettamaan, kuin itse ovat laanneet oppimasta, tulee tavallisesti julman ikävät opettajat. Minun mielestäni ei mikään opetus voi olla elävämpi ja vilkkaampi, kuin se, jonka opettaja itse eilen taikka tänäpänä on Kaikkivaltiaalta saanut. Ilman sitä se ei suinkaan ollut Toby, joka itse nosti itsensä opettajaksi, vaan se oli ihmiset, jotka tunsivat itsellään olleen hyötyä siitä, mitä hän luokkakokouksissa oli puhunut, ja niin he pyysivät häntä puhumaan, ja niin hän tuli saarnaajaksi. Sillä tavalla sen asian laita on alusta loppuun asti."
Isäni muistutti:
"Sanankuuliat, joitten tekee mieli kuulla, ovat todellakin hyvä alku saarnaajalle. Minulla ei ole mitään tämmöistä lahjojen ja voimien koetusta vastaan, enkä minä luule, että kumminkaan suuret palkka-edut ovat Tobya houkutelleet."
"Mitä Tobyn niinkuin muittenkin paikallis-saarnaajien palkkaan tulee," sanoi Betty kuivakiskoisesti, "se maallisessa katsannossa on varsin kehno. Hän käy useasti kymmenen taikka kahdenkymmenenkin penikulman päässä saarnaamassa. Sateella hän seisoo läpi-märkänä, antaen sitten vaatteensa kuivaa ruumiin yllä. Se kyllä nuoruudessa käy laatuun, mutta josta myöhemmin voi tulla paha perässä. Tällä haavaa Tobyn palkka minun ymmärtääkseni seisoo väsyneissä jaloissa ja alinomaisessa vaivan-näössä, ja vastapäin se tulee hänelle osaksi luuvalona ja säilöstyksenä. Mutta hän tuntee itsensä tyytyväiseksi, hän, ja muut myöskin. He ovat saaneet hyvän osan siitä palkasta, jonka täällä antaa ja odottavat, ja loppu on heille tallella."
Mutta kun sitten Tobylta tiedustin hänen itse-uhraavaa työtänsä ja palkka-etujansakin kysyin, hän vastasi punastuen ja änkyttäen eikä vastannut niinkuin hän olisi tottunut kokouksissa puhumaan, mutta hän kuitenkin sanoi: "Minä olen valittu koetteeksi saarnaajaksi yhdeksi vuodeksi, mrs Kitty, ja mitä palkkaan tulee, se mielestäni on runsas, jopa oikein ruhtinaallinenkin, niin että yksin matkoillani kulkiessani rauhassa voin ylistää Herraa ja hänen hyvyyttänsä ja kaikkea sitä, minkä olen saanut ihmisille julistaakseni puhumattakaan siitä ilosta, että saan nähdä ihmisten sydämet liikutuksissa, ja siitä toivosta, että kohta saan kohdata heidät Herran edessä ja siellä heidän kanssansa hänen nimeänsä ylistää."