"Ripeämmin kylläkin, muttei paremmin. Nauhasta on nyt tullut liian lyhyt, kun sinulla ei ollut kärsivällisyyttä."
"Enhän minä olekaan sellainen enkeliolento kuin sinä. Mutta minusta tuntuu, että voisit sentään osoittaa hiukan suurempaa mielenkiintoa, kun uskon sinulle niin tärkeän asian. — Muista, että tämä on ensimäinen kosimakirjeeni."
Hän katsahti haaveillen ulos ikkunasta; mutta Grethe alkoi levollisesti yöpuvussaan noukkia paperipalasia lattialta.
"Ettäs viitsit!" Else juoksi ulos ullakolle ja toi sieltä varpuluudan, jota muutoin käytettiin ison ullakonlattian lakaisemiseen. "Kas, näin me tulemme, ratsastava poliisikonstaapeli. Ja meidän mahtimme on juuri siinä, että tulemme vasta sitten, kun kaikki on ohi."
Hän lakaisi loput paperipalat kynnyksen yli ullakkoon päin Grethen nopeasti kadotessa vuoteeseensa.
"Kuulehan, Else, sinä olet oikea porsas! Mitä luulet äidin sanovan, jos näkisi sinun siivoamisesi?"
"Pyh! Kirstine voi aamulla ne lakaista pois. Enhän minä ole mikään palvelustyttö."
"Ei sinun silti tarvitse toimittaa palvelijattarelle kaksinkertaista työtä."
"Oh, sitävarten hän kai täällä onkin. Älä toki luule, että kädellänikään kosken sellaiseen hommaan kotona. — Ja ajattelehan sitten, että herra Poul luulee minun haluavan tulla grönlantilaisnaiseksi, asua maakuopassa ja maata lavitsalla. Hyväinen aika, kuinka hän on tuhma! Minä kun päinvastoin rakastan loistoa ja ylellisyyttä."
Hän vilkaisi toalettipöytäänsä ja muuhun kotoa tuotuun kalustoonsa, jotka täyttivät kokonaisen seinustan isossa tyttökammiossa, ja jatkoi hymyillen: