"Kah, oletteko te täällä?"
Else laski lyhdyn käytävään ja ojensi kätensä Erikille, joka seisoi arkihuoneen avoimella ovella.
"Olen tosiaan; tulin heti iltatyön päätyttyä. Äiti istui niin yksinään."
Else meni katuvaisena Karen-rouvan luo, joka istui pöydän ääressä kutomassa silkkistä kaulahuivia miehelleen.
"Rakas täti Karen, oletteko vihainen, kun lähdimme niin aikaisin ylös?"
"En suinkaan." Karen-rouva hymyili häntä vastaan. "Teidänhän on opittava osanne", virkkoi hän, "enkä minä erikoisesti ymmärrä huvinäytelmiä".
Pappi ja Grethe tulivat nyt myös sisälle ja asettuivat kaikki pöydän ympärille.
"Teillä kahdella on kyllä ollut herkullista, sillävälin kun Else ja minä olemme ahertaneet."
Grethe hymyili äidilleen ja osoitti pöydän keskellä olevaa maljakkoa, missä oli isoja kirkkaita omenia. "Saanko minä ottaa yhden?"
"Niin, syökää toki, lapsukaiset, senvuoksi ne olen esille ottanutkin."