— Kukapa ei tällaisina päivinä mielellään olisi maalla.
Päivälliskellon soitto keskeytti heidän keskustelunsa. Johtajatar osoitti Kivistölle hänen paikkansa ja esitti hänet samalla muutamille pöytätovereille.
II.
Ruokasaliin oli kokoontunut niin paljon väkeä, ja sellainen puheensorina täytti huoneen, että tuskin olisi uskonut olevansa äskeisessä hiljaisuuden tyyssijassa. Asukkaat näyttivät olevan parhaasta päästä naisia. Jokunen vanhanpuoleinen herra, parisen heikon näköistä nuorukaista ja puoli tusinaa lapsia täydensi seurueen.
Oltiin juuri istuutumassa pöytään, kun vielä Kivistön lähin pöytänaapuri saapui ja esitettiin. Hän oli tohtori Saarivirta, kolmenkymmenen paikkeilla oleva mies, joka ehdottomasti herätti huomiota komealla ulkomuodollaan. Tumma tukka oli tiheä ja hiukan aallokas, piirteet säännölliset, iho terveen ruskahtava. Silmät olivat vaaleammat kuin mitä olisi hiusten väristä voinut päättää, kirkkaat, teräksenharmaat. Kädet, jotka hän nosti pöydälle, olivat leveät, hyvinhoidetut, valkoiset. Koko miehestä uhkui terveyttä ja voimaa.
— Mitähän tuokin on lepäilemässä, ajatteli Kivistö ja sai kohta vastauksen kysymykseensä, kun eräs pöydässä istuvista naisista hymyillen kysyi tohtorilta, kuinka tämän työ sujui.
Puhuteltu vastasi — ääni oli matala ja hiukan taipumaton, niinkuin sellaisen ihmisen, joka ei paljon keskustele — että työ oli sujunut hyvin; hän saisi sen valmiiksi pikemmin kuin oli toivonutkaan.
— Tohtori on siis työtä tekemässä täällä, missä muut laiskottelevat? kysyi Kivistö.
— Tiesin tämän paikan olevan erittäin rauhallisen ja järjestyksen moitteettoman. Minulla oli kiireellinen työ suoritettavana, enkä tahtonut kuluttaa aikaa asunnon etsimiseen. Siksi tulin tänne, vaikka oikeastaan olisin tahtonut sellaiseen paikkaan, missä ei ole niin paljon ihmisiä. No niin, eiväthän ihmisetkään häiritse, kun ei anna niiden häiritä.
— Tohtori on aivan rautaisen säntillinen työssään, huomautti äskeinen nainen. Ei ihaninkaan ilma, ei kuvaus viehättävimmästäkään näköalasta, jota lähdemme katsomaan, saa häntä luopumaan määrätunneistaan. Mutta huomennapa tänne odotetaan uutta tulokasta, neiti Elna Strömiä. Hän kuuluu olevan oikea sulotar ja rikas sitäpaitsi. Saa nähdä, miten silloin käy tohtorin ahkeruuden…