Kamilla oli ollut Punatalon vanhin vetovoima, mutta siitä huolimatta laski Goldscheider hänet irti ilman erityistä vastustusta. Kamilla otti perinpohjaiset jäähyväiset kaikilta näyttäen melkein onnelliselta vastanaineelta rouvalta komeassa matkapuvussaan kun hän hymyillen kättä puristaen ja läheisimpiä ystävättäriään rakkaasti suudellen jätti Punatalon.
Dubbe oli tietysti soittanut lähtöhetkenä. Hän lensi sitten Kamillan kaulaan ja huutaen ja nyyhkien oli hän tätä niin pusertanut, että tämä rakastettu ystävä peloissaan lensi mustaksi ja rupesi henkeään vaikeasti vetämään.
Vasilj Mileivitsch, joka näytti juutalaiselta tahi mustalaiselta, löi häntä peräpuoliskaan.
Silloin Dubbe taas rupesi nauramaan ja juoksi ovesta ulos. Tuo oli ihan kuin kissa. Sitten hän taas makasi ulvoen huoneessaan, ja "nunna", joksi Rampa-Anna pilkallisesti kutsui Miladaa, heitti Dubbelle "juhannuskukkateetä", että se auttaisi saamaan "insinöörin" — kikatti Anna.
— Niin, niin, — huokaili Olympia, — ihanaa on matkustaa. Saa asua komeissa hotelleissa, olla puettuna silkkiin, eikä tarvitse rakastaa muuta kuin yhtä miestä.
Koko seurakunta oli muuten utelias näkemään, kenen Goldscheider hankkisi tilalle, sillä vähemmällä kuin kahdeksalla tytöllä ei ehtinyt mitenkään talossa "kävijöitä" tyydyttää.
— Ehkä hän ottaa Fritzin Carlotan luota, — tuumittiin.
Olympia pudisti päätään. Hän ainoastaan tiesi vähän rouvansa hommista.
— Fritzi sanoi jo viime vuonna tohtori Isersteinille, että hän ei halua tulla Punataloon. Hän saa paikan Berliinissä, — selitti Olympia.
Oltiin siis odottavalla kannalla. Tämä seikka on sen jännittävämpi, koska oli kyseessä korvata lempineiti, niin kutsuttu samppanjavaltijatar.