— Missä hän nyt on, — kysyi Gust kärsimättömänä.

Milada kulki edellä, aukasi Fanchonin huoneen oven…

Tällä kertaa koetti Gust saavuttaa opettajansa auktoriteetin, hän yritti jäljitellä vanhempien lääkärien liikkeitä, katseita ja häikäilemätöntä hyvänsuopeutta.

Fanni makasi kalpeana ja apeamielisenä vuoteellaan. Paksu vaalea letti oli valunut siististi palmikoituna pääalukselta lattialle.

Vuoteen vieressä istui tyttö, joka teki käsitöitä. Tyttö oli komean ja rohkean näköinen, ja nousi heti poistuakseen! —

— Jää, — sanoi Fanni itkevällä äänellä.

— Minä palaan pian.

— Hän tekee minulle pahaa.

Bine silitti hyväillen kättä, joka häntä pidätti…

— Minä menen, herra on hyvä sinulle, — ja tyttö kumarsi kömpelösti.