— Kuule Olly, anna näppini pois. — Joszi piteli peukalollaan paidan rintaansa.
— Ei minulla sitä ole, vastasi Olly nenäkkäästi, — kautta sieluni ei, ja jätä minut rauhaan!
— Minä pyydän siksi kaikilta hyviltä ihmisiltä anteeksi, — sanoi Joszi vilkkuen lyhytnäköisillä silmillään ympärilleen, — tällä naisella oli se hullunkurinen halu, että hän käytti erästä pientä punasta granaattinappia puuttuvan sukkanauhansa tilalla, vaikka minä käytän sitä näin ylhäisessä paikassa. Sanon vaan yhden seikan… Olly Polly tuli tänään päivällisille — ilman sukkanauhoja — siis noin puoleksi puettuna luokseni… Sillä mitä vielä puuttui tuon siipipuvun alta…
— Sinä olet taas sietämätön, pidä kerran suusi kiinni.
— Oho! — Sano, että se on syntiä, mutta älä sano, että se on väärin. — Joszi kääntyi loukkaantuneena pois. — Huomaa, ystävä Gust, naiset eivät ole koskaan meille hävyttömämpiä, kuin juuri silloin, jolloin he ovat meidät pettäneet. — Kun Olly tuli tänään päivällä kamariini, — kasvot käiverässä, suu täynnään pistosanoja, silloin tiesin aivan tarkkaan, mitä oli tapahtunut — Ainoastaan viattomat muinoiset äidit kohtelivat lempeinä, hellinä ja hyväillen miestään, kun olivat hänet pettäneet… Tämä sukupolvi on tekniikassa edistynyt. Sinun ei tarvitse mitään tunnustaa — Olly! Sinun raivosi, että minun vähäpätöinen yksilöni oli olemassa, todisti parhain tekosi.
— Noh, kaikkea kuulee! Mitä minä olen tunnustanut? — Sano — kerran!
Ja mitä minä olen kertonut!?
— Kaikki! — Että sinä et ollut toimessasi, sillä tätisi oli muka kipeä. — Että tätisi kävi kanssasi Praterin puistossa. Että tätisi on niin hyvä mutta köyhä, että sinun täytyi viedä hänelle eilen illallinen. — Sinähän olet täydellinen Punahilkka! — Ja että sinä sait nuo kultavitjat tädiltäsi, etkä herra Wolfilta. — Että osaat tanssia czardasta… Ja että tätisi vaatii, koska hänkin on vilustunut, että sinä pukeudut korkeakauluksiseen pukuun. Ja lisäksi, että minua pitäisi lyödä korvalle, koska puhun tällaisia mielettömyyksiä. Kaikki kerroit yhdellä hengähdyksellä, ilman, että minä sain tehdä kysymystäkään. — Todisteita on siis kyllin. — Vaikk'en minä vaadi sinua edesvastuulle.
— Kylläpä täti on ollut sinulle hyvä! Kun sinä tyydyt korkeakauluksiseen pukuun, niin se on ihme ja enne, sanoi Gust nauraen.
— Espanjalainen seinä vedetään eteen, lähtekäämme pois naisemme makuukammiosta, sanoi Joszi viisastellen.
Hän kaasi viiniä lasiin tarjoten molemmille tytöille lasin. — Hyvä
Gust, — räjähti hän, — nyt olet oikealla tolalla. Sitä sopii seurata!