Hetken kuluttua sanoi hän varovaisena: Asian laita on siten, kuin kuvittelin. Nuo naiset ovat vaarallisia, jos ei sitä nautintoa, jonka heiltä saa, sovi heille maksaa rahassa. — Vai niin, rakastaja, älä nyt lennä pystyyn! Minä en ajattelekkaan rahaa. Tämä maksaa enemmän kuin rahassa voidaan arvostella. — Tämä nimittäin — Joszi huuhtoi kädellään, laskeutui sohvalle ja sytytti uuden paperossin.
— Noh, mitä sinä taas haistat merkillistä, sanoi Gust sisällisesti tyytyneenä sanainsa vaikutuksesta. Sinä ihan hermostutat ihmisen elävältä, leikkaajan naamallasi.
— Gusti poikaseni, tule tänne ja ole järkevä! Lupaa eräs asia! Älä anna käyttää itseäsi mihinkään, älä lupaa mitään ja älä sitoudu mihinkään neuvottelematta minun kanssani. Näitten puitteiden sisässä saat tehdä mitä tuhmuuksia tahansa! — Joszi tarjosi hänelle kätensä.
Nämät sanat kaikuivat niin pakottavan vakavilta, että Gust, entisen kasvatuksensa perusteella suostui täyttämään Joszin vaatimuksen.
— Bene! (Hyvää). Ja lopuksi voi sentään ottaa huomioon sinun terveen, siunatun itsekkyytesi, Gust — sillä sinä et ole suotta rautakauppias David Brennerin poika.
* * * * *
Liike oli taas ollut kesäkuukausina huomattavasti lamassa kuin tavallisesti. Miller vikisi aikansa mukaisesti, yrittäen kaikenlaisilla kitkutuksilla ja säästöillä menoja supistaa. Tyttöjen lukua vähennettiin. — Ne, jotka vaan olivat tilaisuudessa poistumaan, pääsivät lomalle ja läksivät kylpylaitoksiin. Näitten joukossa hävisi Putzi, joka oli saanut jostain rahoja, ja hän hävisi maailmaan eräänä varhaisena aamuhetkenä yhtä salaperäisellä tavalla kuin millä oli saapunutkin. Myös Rampa-Anna joutui maalaisjoukkioon. Hän oli aikojen kuluessa muuttunut niin pisteliääksi ja sapekkaaksi, niin että häntä eivät hyvänahkaisimmatkaan talon ystävät jaksaneet kestää. — — Annan tilalla kompuroi talossa paksu puolalainen Lola-niminen tyttö, — oikea lellun ihanne, joka antoi toisten menetellä kanssaan, miten vaan halusivat. Sitävastoin oli Zimmermannilta saatu eräs läpiliipatun, pienen röyhkeän vaaleatukkaisen riiviön ihanneilmiö, jonka nimi oli Mizzi Chvojka ja joka oli ollut aikoinaan mamma Zimmermannin laitoksen tähti ja suosikki; Mizzi oli hyvin tuottava, kohteliaasti lörpöttelevä olento, joka jäykän otsaisessa lukuisten kiharoiden ympäröimässä kallossaan keksi mitä arvaamattomimpia sikamaisuuksia.
Nyt joutui jo Binenkin eron aika. Hän vastaanotti tiedonannon siitä, että hän joutui Budweisiin, vaan päännyökkäyksellä, hän ei kysellyt edes sikäläisiä olosuhteita eikä toimintaehtoja. Ja kun Milada kysyi hämmästyneenä, miten hän saattoi ottaa tiedon tuolla lailla vastaan, vastasi Bine!
— Sehän on yhdentekevää…
— Jos he tekevät sinulle vääryyttä, niin väisty Bine! Älä metelöi, älä pirstaa, mutta lähde tyynesti pois! Se vaikuttaa sinun eduksesi.