— Vekarat, minä laitan teille oikein hemmetin lystin näytöksen, sanoi
Rudi hiljaa. —
— Julttiseni, tule tänne, sokurinuppuseni… Nyt pitää sinun polttaa tupakkaa… Hienon neidin, joka sinä nyt olet, pitää osata polttaa tupakkaa…
Rudi pisti Jultschin suuhun paperossin ja sytytti sen… Julia pullisti poskiaan ja puhalsi kovalla touhulla sen ulos suustaan, niin että se lensi laajassa kaaressa pöydän yli. Hölmistyneenä, pyörein silmin tuijotti hän eteensä.
— Mitä minä tein, nauraa hörötti hän leveästi… Hän yhtyi hyvännahkaisena siihen yleiseen nauruhohotukseen, joka nyt alkoi, etenkin sitte kun hän huomasi Spizzarin hymyilevän hänelle suopeasti.
Nyt pääsi Ferdl vauhtiin. Hän hypisteli Jultschin typykkäitä rintoja, sanoen:
— Katsos, Julttiseni, minä opetan sinua…
— Oikea tupakanpoltto on hieno taide… Ferdl sytytti paperossin, veti sauhun sisäänsä vilahtaen Rudiin…
Tämä sekoitti konjakkia viiniin ja ojensi lasin Ferdlille…
— Katso nyt, Julli, ensin pitää sinun vetää sauhu sisääsi, — oikein syvästi, — näin, — ja sitte pitää heti ryypätä päälle. — Katsos, se estää sauhun pääsemästä ulos suusta ja siksi se valuu niin ihanasti vatsaan. — Ferdl siveli vatsaansa. Ja nyt — ffff. — Ferdl puhalsi sauhun suustaan.
— Jos ei juo viiniä, vakuutti Rudi, — niin sauhu räjähtää vatsassa — se on totinen tosi.