Joulun aikana sai Milada paksun, kaikenlaisilla liitteillä varustetun kirjeen L——zistä. Tohtori Stüber sulkeutui kunnioittaen rakkaan nuoren neidin suosioon mitä tärkeimmillä ja rehellisimmillä aikeilla. Hän toivotti onnellista uutta vuotta, ilmoittaen, että hänen ystävänsä rakennusmestari Stadlinger Oberdorfista oli luvannut ottaa rakentaakseen orpolasten kodin "Päiväkummulle." Tämän hän teki ihastuneena kauniin ja hellämielisen alkuunpanijan tulevaisuuden hommiin.
Mukana seurasi piirustukset, kustannusarvio, sekä sisustusluettelo, — "se joka nimittäin tehdään puusta." — Hän saattoi suositella maalaispuuseppää taloudellisista syistä, jonka oivallisuudesta ja luotettavaisuudesta hän meni takuuseen. — Hän pyysi neidin tarkastaa asiapaperit ja näyttää ne asiaatuntevalle luottohenkilölle, ennenkuin tekee sitoumuksen; toki hän saattoi vakuuttaa, että kustannusarvio oli mitä omantunnon mukaisimmin laadittu, — jotta hän saattoi rohkeasti puolustaa Oberdorfin rakennusmestaria. Jos säät olisivat edulliset, voitaisiin alkaa rakennustyöt jo maaliskuun alussa, jotta rakennus ehtisi kesällä "kuivua." Toivottiin, että neiti, joka täydelleen oli valloittanut vuoristolaisten sydämet, tulisi itse Steiermarkiin persoonallisesti väittelemään rakennuksen yksityisseikoista.
Kunnioittavimmin suositteli kirjeen lähettäjä itseään.
Milada levitti piirustukset eteensä; syvällä ilolla hän näki lempiaatteensa toteutumisen niissä.
Mustista viiruista syntyi taloja, sinisenväriset ikkunat hymyilivät hänelle, savupiiput välkkyivät, päätynupit olivat kuin kullatut. Niin herttaisen tarkasti olivat piirustukset maalatut… Ei Milada tiennyt, että tohtori oli ahkerasti värjännyt rakennusmestarin karkeat piirustukset. Pitihän tuon herttaisen neidin saada kuvaavammin selkoa talostaan. Siksi tohtori valoi maalilaatikostaan arkkitehdin kuivaan esitykseen värikästä — vilkasta elämää. Joka rakennuksen ympärillä oli pieniä kukkamaita ruusuineen ja puineen, — kukkaryhmineen ja pensaineen.
Milada päätti rakennuttaa sweitsiläisen talonpoikaismallisen kaksikerroksisen talon, jossa oli kolmi-osainen ikkunajärjestelmä etu-osassa, jyrkkä kattoharja ja käsipuilla varustetut puuportaat, jotka johtivat talon sisustaan. Etupuoleen piirrettyyn pieneen lauselmatauluun oli tohtori kirjoittanut punasella musteella:
"Omalla voimalla Jumalan kunniaksi."
Milada pyyhkäsi tuon pois ja kirjoitti varmana:
"Omalla voimalla — omaksi kunniakseen."
Tällä hän tahtoi painaa holhokkiensa mieleen, ett'eivät he olleet ylläpidostaan kenellekään mitään velkaa.