"Mutta lueppas sen käskyn selitys myöskin, niin saat nähdä".
Olli lukee taas:
"Meidän pitää pelkäämän ja rakastaman Jumalaa niin, ett'emme meidän lähimmäistämme ruumiin, eikä hengen puolesta vahingoitse — — —"
"Niin, huomaatkos nyt?"
"Niin aina".
"Niin aina", sinä olet vikäpää nyt kuitenkin".
"Kyllä; mutta minä kadun. Eikös evankeliumi 'vakuuta Jumalan armosta ja syntein anteeksi saamisesta?' Minä turvaan evankeliumiin".
"Mene paikalles, hunsvotti!" vastasi pastori, ja Olli pääsi vielä.
"Mutta muista toisen kerran!" sai hän varoitukseksi mennessään.
Mutta kauankos Olli sitä muisti?
Seuraavana päivänä näki hän Sorvin huonotaitoisen ja typerän Miinan tulevan kirkolle iso leili kädessä.