Vaimo, kyselet mit' ei sun sovi tietää. — Aikonetko moittia mua tässä siitä, ett' ois virka, kaupat saaneet huonon hoidon! Maalla Hordinchit on kauppiaita, toinen kirkon mies sen lisäks' vielä. Mitä merell' ovat, sit' en kysy. Kukin hoitaa omat asiansa.
KAARINA
Sinäpä sen sanoit. Sinä sanoit: "Kukin hoitaa omat asiansa". — Mut ei kysymys nyt ole siitä, mitä miehiään nuo ovat herrat. — Tahdoin huomauttaa sulle vainen, että kiirees' keskellä sa mulle, rakas Henni, suot niin vähän huomiota. Olet rikas, sull' on tavaraa ja rahaa yllin kyllin elääksemme toinen toisillemme, huvitellaksemme. — Tuskin yhtään olet ollut kanssain, aviomme kahteen pitkään vuoteen. — Ellei milloin sulla muita esteit' oisi, silloin pyhäinpäivät, paaston ajat. — Tuskin päivää kesin taikka talvin, jolloin niin ois puhdas arki ollut, että oisit edes yöksi luoksein jäänyt. Siitä huolimatta yöt ja päivät vaanit, ettei kukaan muu sais kanssain seurustella. — Henni, miksi toit mun tänne? Eihän elo kauppaa, virkaa varten luotu, eikä kiertotähtien ja kuiden mukaan veretönnä kulkevaksi. — Pyhimykset, jotka ikiuntaan arkuissansa makaa, hekin kerran eläissänsä rakastivat, iloitsivat. Pitäisikö tämän vuoks' siis meidän suruun kuolla? Ja jos joku pyhä mies tai nainen koko elämänsä hukkas paastoon, rukouksiin, itsekidutuksiin — eikö juuri sitä varten, että meillä, jälkeen jäänehillä oisi elonmalja sitä runsahampi?
HENNEKIN
Nainen! Asiasi ei oo arvostella pyhäin miesten elon tarkoitusta. Vaimo! Sulle usein neuvoskellen olen opettanut pyhäin tarkoitusta: Joka viikon torstai kiirastorstai, pitkäperjantai myös joka viikko eikä kerran vuodess' ainoastaan. Joka sunnuntai on Herran pyhä. — Kaikki nämä viikonpäivät halki vuoden rukouksin, paastoin pitää viettää maallisuutta, hekkumata karttain.
(Ajatusta muuttaen:)
Mutta kuules, mitä tehdä aioin: Viime Valpurina kuudennen jo kerran pormestariksi sun miehes tehtiin. Tämän vaalin kunniaksi otan lomaa kolme päivää. Nämä kauniit kolme kesäpäivää — niin on päätökseni — viettäkäämme ilojuhlin, soitoin, lauluin, kalaretkin Jumalan ja kaupunkimme kunniaksi.
KAARINA
Mitä tarkoitatkaan!